Hyppää sisältöön
    • FI
    • ENG
  • FI
  • /
  • EN
OuluREPO – Oulun yliopiston julkaisuarkisto / University of Oulu repository
Näytä viite 
  •   OuluREPO etusivu
  • Oulun yliopisto
  • Avoin saatavuus
  • Näytä viite
  •   OuluREPO etusivu
  • Oulun yliopisto
  • Avoin saatavuus
  • Näytä viite
JavaScript is disabled for your browser. Some features of this site may not work without it.

Speech disfluencies in autistic young adults and controls

Pirinen, Veera (2024-10-04)

 
Avaa tiedosto
nbnfioulu-202408285622.pdf (1.551Mt)
Lataukset: 

URL:
https://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-202408285622

Pirinen, Veera
Oulun yliopisto
04.10.2024
https://rightsstatements.org/vocab/InC/1.0/
© University of Oulu, 2024. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for your own personal use. Commercial use is prohibited. © Oulun yliopisto, 2024. Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
https://rightsstatements.org/vocab/InC/1.0/
Näytä kaikki kuvailutiedot
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-202408285622

Kuvaus

Academic dissertation to be presented with the assent of the Doctoral Programme Committee of Human Sciences of the University of Oulu for public defence in the Arina auditorium (TA105), Linnanmaa, on 11 October 2024, at 12 noon
Tiivistelmä
Abstract

Speech is a result of complex cognitive, linguistic, and motor processes. Disruptions in these processes can manifest as disfluencies, which are associated with both typical and stuttered speech. This study assessed speech disfluencies in autistic young adults (n = 32, aged 19–33) and controls (n = 35, aged 19–29). Connections between disfluencies and possible contributing factors (cognitive and language skills, linguistic complexity, degree of autistic traits, sex, social anxiety, and speaking-related physiological reactivity) were also studied.

Participants were shown video clips and asked to narrate the events of the clips. Disfluencies were analysed from the narratives and categorized as typical (TD), stuttering-like (SLD), and atypical (AD) disfluencies. Stuttering severity was assessed by the Stuttering Severity Instrument. Linguistic complexity was measured by assessing the syntactic structures of the narratives. Cognitive and language skills were measured by the Wechsler Adult Intelligence Scale. The degree of autistic traits and social anxiety were evaluated via self-reported questionnaires. Speaking-related physiological reactivity was assessed by electrodermal activity.

The autistic persons produced significantly more disfluencies than the controls. A significant between-group difference was also observed for the frequencies of TD, SLD, and AD, as well as for stuttering severity. Autistic males had the highest disfluency frequencies, whereas the results of the autistic females, control males, and control females were comparable. General cognitive skills significantly predicted TD, and syntactic complexity significantly predicted SLD and stuttering severity when the group status, sex, and degree of autistic traits were controlled. In the controls, perceptual reasoning was associated with disfluencies. Both groups had higher physiological arousal during speaking compared to video viewing. There was no between-group difference in speaking-related physiological reactivity. Physiological reactivity negatively associated with disfluencies in the control group; no associations were observed in the autistic group.

The results highlight the importance of assessing speech disfluency with a wide-range disfluency classification. Also, the study indicates that when some connections between disfluencies and contributing factors were found, these factors may differ between the controls and clinical populations, such as autistic persons.
 
Tiivistelmä

Puheentuotto on monimutkainen prosessi, joka vaatii kognitiivisia, kielellisiä ja motorisia taitoja. Puheen sujumattomuudet eli erilaiset katkokset puheentuotossa ovat yleinen ilmiö sekä tyypillisessä puheessa että änkytyksessä. Tässä tutkimuksessa tarkasteltiin sujumattomuuksia autismikirjon nuorilla aikuisilla (n = 32, 19–33 vuotta) ja verrokeilla (n = 35, 19–29 vuotta). Lisäksi tutkittiin sujumattomuuksien yhteyttä kielellisiin ja kognitiivisiin taitoihin, puhenäytteen kielelliseen kompleksisuuteen, autististen piirteiden voimakkuuteen, sukupuoleen, sosiaaliseen ahdistuneisuuteen ja puhetilanteen fysiologiseen reaktiivisuuteen.

Tutkittavat katsoivat videoleikkeitä, minkä jälkeen he kertoivat leikkeiden sisällöstä omin sanoin. Sujumattomuudet analysointiin kerrontanäytteistä ja luokiteltiin tyypillisiin, änkytyksenkaltaisiin ja epätyypillisiin sujumattomuuksiin. Änkytyksen vaikeusastetta arvioitiin Stuttering Severity Instrument -testillä. Puhenäytteiden kielellisiä piirteitä arvioitiin tarkastelemalla syntaktisia rakenteita. Tutkittavien kognitiivisia ja kielellisiä taitoja mitattiin Wechslerin testillä. Autistisia piirteitä ja sosiaalista ahdistuneisuutta tutkittiin itsetäytettävillä kyselyillä. Puhetilanteen aikaista fysiologista reaktiivisuutta arvioitiin mittaamalla muutosta ihon sähkönjohtavuudessa videon katsomisen ja kertomisen välillä.

Autismikirjon henkilöiden puhe oli merkitsevästi verrokkeja sujumattomampaa. Ryhmien välinen ero oli havaittavissa myös sujumattomuustyyppejä ja änkytyksen vaikeusastetta tarkasteltaessa erikseen. Autismikirjon miehet tuottivat eniten sujumattomuuksia. Autismikirjon naisten sekä verrokkinaisten ja -miesten tulokset olivat keskenään samansuuntaiset. Yleinen kognitiivinen kyvykkyys ennusti tyypillisiä sujumattomuuksia, ja syntaktinen kompleksisuus ennusti sekä änkytyksenkaltaisia sujumattomuuksia että änkytyksen vaikeusastetta, kun ryhmästatus, sukupuoli ja autististen piirteiden voimakkuus oli kontrolloitu. Visuaalinen päättely oli yhteydessä sujumattomuuksiin verrokeilla. Fysiologinen reaktiivisuus oli korkeampi kerronnan kuin videon katselun aikana molemmissa ryhmissä. Sujumattomuudet korreloivat negatiivisesti fysiologisen reaktiivisuuden kanssa verrokeilla.

Tutkimus lisää ymmärrystä autismikirjon henkilöiden puheen sujumattomuuksista. Autismikirjon henkilöiden puheen sujuvuutta arvioitaessa olisi tärkeää tarkastella puhetta erilaisten sujumattomuustyyppien näkökulmasta. Tutkimus osoittaa, että yhteydet sujumattomuuksien ja eri tekijöiden välillä eivät välttämättä näyttäydy samalla tavalla autismi- ja verrokkiryhmässä.
 

Original papers

  1. Pirinen, V., Loukusa, S., Dindar, K., Mäkinen, L., Hurtig, T., Jussila, K., Mattila, M.-L., & Eggers, K. (2023). A comprehensive analysis of speech disfluencies in autistic young adults and control young adults: Group differences in typical, stuttering-like, and atypical disfluencies. Journal of Speech, Language, and Hearing Research, 66(3), 832–848.. https://doi.org/10.1044/2022_JSLHR-22-00265 https://doi.org/10.1044/2022_JSLHR-22-00265

    Self-archived version

  2. Pirinen, V., Loukusa, S., Eggers, K., Sivonen, J., Mäkinen, L., Mämmelä, L., Ebeling, H., Mattila, M.-L., & Hurtig, T. (2024). Could linguistic and cognitive factors, degree of autistic traits and sex predict speech disfluencies in autistic young adults and controls? Clinical Linguistics & Phonetics. Advance online publication. https://doi.org/10.1080/02699206.2024.2357158 https://doi.org/10.1080/02699206.2024.2357158

    Self-archived version

  3. Pirinen, V., Eggers, K., Dindar, K., Helminen, T., Kotila, A., Kuusikko-Gauffin, S., Mäkinen, L., Ebeling, H., Hurtig, T., Mäntymaa, M., & Loukusa, S. (2024). Associations between social anxiety, physiological reactivity, and speech disfluencies in autistic young adults and controls. Journal of Communication Disorders, 109, 106425. https://doi.org/10.1016/j.jcomdis.2024.106425 https://doi.org/10.1016/j.jcomdis.2024.106425

    Self-archived version

 

Osajulkaisut

  1. Pirinen, V., Loukusa, S., Dindar, K., Mäkinen, L., Hurtig, T., Jussila, K., Mattila, M.-L., & Eggers, K. (2023). A comprehensive analysis of speech disfluencies in autistic young adults and control young adults: Group differences in typical, stuttering-like, and atypical disfluencies. Journal of Speech, Language, and Hearing Research, 66(3), 832–848.. https://doi.org/10.1044/2022_JSLHR-22-00265 https://doi.org/10.1044/2022_JSLHR-22-00265

    Rinnakkaistallennettu versio

  2. Pirinen, V., Loukusa, S., Eggers, K., Sivonen, J., Mäkinen, L., Mämmelä, L., Ebeling, H., Mattila, M.-L., & Hurtig, T. (2024). Could linguistic and cognitive factors, degree of autistic traits and sex predict speech disfluencies in autistic young adults and controls? Clinical Linguistics & Phonetics. Advance online publication. https://doi.org/10.1080/02699206.2024.2357158 https://doi.org/10.1080/02699206.2024.2357158

    Rinnakkaistallennettu versio

  3. Pirinen, V., Eggers, K., Dindar, K., Helminen, T., Kotila, A., Kuusikko-Gauffin, S., Mäkinen, L., Ebeling, H., Hurtig, T., Mäntymaa, M., & Loukusa, S. (2024). Associations between social anxiety, physiological reactivity, and speech disfluencies in autistic young adults and controls. Journal of Communication Disorders, 109, 106425. https://doi.org/10.1016/j.jcomdis.2024.106425 https://doi.org/10.1016/j.jcomdis.2024.106425

    Rinnakkaistallennettu versio

 
Kokoelmat
  • Avoin saatavuus [38840]
oulurepo@oulu.fiOulun yliopiston kirjastoOuluCRISLaturiMuuntaja
SaavutettavuusselosteTietosuojailmoitusYlläpidon kirjautuminen
 

Selaa kokoelmaa

NimekkeetTekijätJulkaisuajatAsiasanatUusimmatSivukartta

Omat tiedot

Kirjaudu sisäänRekisteröidy
oulurepo@oulu.fiOulun yliopiston kirjastoOuluCRISLaturiMuuntaja
SaavutettavuusselosteTietosuojailmoitusYlläpidon kirjautuminen