Raitiotien kysynnän mallintaminen Oulussa
Pyykkönen, Kasperi (2024-09-17)
K. Pyykkönen
17.09.2024
© 2024 Kasperi Pyykkönen. Ellei toisin mainita, uudelleenkäyttö on sallittu Creative Commons Attribution 4.0 International (CC-BY 4.0) -lisenssillä (https://creativecommons.org/licenses/by/4.0/). Uudelleenkäyttö on sallittua edellyttäen, että lähde mainitaan asianmukaisesti ja mahdolliset muutokset merkitään. Sellaisten osien käyttö tai jäljentäminen, jotka eivät ole tekijän tai tekijöiden omaisuutta, saattaa edellyttää lupaa suoraan asianomaisilta oikeudenhaltijoilta.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-202409175920
https://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-202409175920
Tiivistelmä
Diplomityössä selvitettiin, kuinka paljon modernin raitiotien liikennöinnin aloittaminen vaikuttaa joukkoliikenteen matkustajamäärien kehittymiseen Oulussa. Tavoitteena oli löytää keino raitiotien kysynnän mallintamiseen Oulun seudun liikennemallilla.
Diplomityössä analysoitiin Tampereen raitiotien ja Helsingin seudun pikaraitiotielinjan 15 matkustajamääriä ennen ja jälkeen liikennöinnin aloittamisen. Työssä perehdyttiin kirjallisuuden ja liikenteen mallintamisen asiantuntijoiden avulla raideliikenteen mallintamismenetelmiin Helsingin seudun HELMET-liikennemallilla ja Tampereen seudun TALLI-liikennemallilla. Lopputuloksena diplomityössä kehitettiin Oulun seudun liikennemallin joukkoliikenteen mallintamismenetelmää siten, että mallinnetut nousijat raitiotielinjalla käyttäytyvät havaitulla tavalla.
Modernit raitiotiet tarjoavat esimerkiksi linja-autoon nähden miellyttävämmän matkustuskokemuksen, suuremman nopeuden ja luotettavuuden sekä suuremman kapasiteetin. Moderni raitiotie erottuu kaupunkiraitiotiestä suuremman keskinopeuden ja kapasiteettinsa osalta.
Modernin raitiotien on havaittu lisäävän matkustajamääriä Tampereella. Matkustajamäärien kasvu asukasta kohden raitiotielinjan 3 raitiotiekäytävässä oli noin 26 %. Raitiotien liikennöinnin aloittamisen myötä linjalla 3 on saavutettu tasaisempi ja tiheämpi vuoroväli ja nopeampi matka-aika, jotka voivat selittää osan matkustajamäärien kasvusta. Lisäksi raitiotie on lisännyt todennäköisesti vaihtomatkojen määrää. Helsingin seudun pikaraitiotielinjan 15 analyysista ei tehty suoria johtopäätöksiä matkustajakysynnän kasvusta.
Modernin raitioliikenteen ja linja-autoliikenteen välistä kysynnän eroa voidaan kuvata liikennemalleissa raidetekijällä tai vaihtoehtoisesti nousuvastuksen avulla. Helsingin seudun HELMET-liikennemallissa raideliikenteen kuvaus on tehty nousuvastuksen avulla, ja samaa menetelmää hyödynnettiin diplomityön lopputuotteessa Oulun seudun liikennemallissa.
Oulun seudun liikennemallia kehitettiin joukkoliikenteen mallintamisen osalta lisäten malliin linjakohtaiset nousuvastukset sekä muita mallintamista tarkentavia muuttujia. Liikennemallin käyttäytyminen saatiin vastaamaan Tampereella havaittua käyttäytymistä mallin kehittämisen myötä. Mallia voi käyttää jatkossa lähtöoletukset huomioiden raitiotien mallintamiseen Oulussa. Mallin antamien lopputulosten merkittävimmät epävarmuudet liittyvät joukkoliikenteen käyttäjien valmiuteen tehdä vaihdollisia matkoja.
Diplomityössä analysoitiin Tampereen raitiotien ja Helsingin seudun pikaraitiotielinjan 15 matkustajamääriä ennen ja jälkeen liikennöinnin aloittamisen. Työssä perehdyttiin kirjallisuuden ja liikenteen mallintamisen asiantuntijoiden avulla raideliikenteen mallintamismenetelmiin Helsingin seudun HELMET-liikennemallilla ja Tampereen seudun TALLI-liikennemallilla. Lopputuloksena diplomityössä kehitettiin Oulun seudun liikennemallin joukkoliikenteen mallintamismenetelmää siten, että mallinnetut nousijat raitiotielinjalla käyttäytyvät havaitulla tavalla.
Modernit raitiotiet tarjoavat esimerkiksi linja-autoon nähden miellyttävämmän matkustuskokemuksen, suuremman nopeuden ja luotettavuuden sekä suuremman kapasiteetin. Moderni raitiotie erottuu kaupunkiraitiotiestä suuremman keskinopeuden ja kapasiteettinsa osalta.
Modernin raitiotien on havaittu lisäävän matkustajamääriä Tampereella. Matkustajamäärien kasvu asukasta kohden raitiotielinjan 3 raitiotiekäytävässä oli noin 26 %. Raitiotien liikennöinnin aloittamisen myötä linjalla 3 on saavutettu tasaisempi ja tiheämpi vuoroväli ja nopeampi matka-aika, jotka voivat selittää osan matkustajamäärien kasvusta. Lisäksi raitiotie on lisännyt todennäköisesti vaihtomatkojen määrää. Helsingin seudun pikaraitiotielinjan 15 analyysista ei tehty suoria johtopäätöksiä matkustajakysynnän kasvusta.
Modernin raitioliikenteen ja linja-autoliikenteen välistä kysynnän eroa voidaan kuvata liikennemalleissa raidetekijällä tai vaihtoehtoisesti nousuvastuksen avulla. Helsingin seudun HELMET-liikennemallissa raideliikenteen kuvaus on tehty nousuvastuksen avulla, ja samaa menetelmää hyödynnettiin diplomityön lopputuotteessa Oulun seudun liikennemallissa.
Oulun seudun liikennemallia kehitettiin joukkoliikenteen mallintamisen osalta lisäten malliin linjakohtaiset nousuvastukset sekä muita mallintamista tarkentavia muuttujia. Liikennemallin käyttäytyminen saatiin vastaamaan Tampereella havaittua käyttäytymistä mallin kehittämisen myötä. Mallia voi käyttää jatkossa lähtöoletukset huomioiden raitiotien mallintamiseen Oulussa. Mallin antamien lopputulosten merkittävimmät epävarmuudet liittyvät joukkoliikenteen käyttäjien valmiuteen tehdä vaihdollisia matkoja.
Kokoelmat
- Avoin saatavuus [38840]
Ellei muuten mainita, aineiston lisenssi on https://creativecommons.org/licenses/by/4.0/