“You don’t really know how to do anything” : foreign language teaching anxiety in foreign language student teachers

Abstract

This thesis aims to draw a picture of foreign language student teachers’ foreign language teaching anxiety (FLTA) in the Finnish context. Thus, this thesis studies how anxious the student teachers are, what causes their anxiety, how the anxiety presents itself, and how they try to cope with it.

Foreign language teaching anxiety has been defined as “feeling, believing and thinking of being inadequate in teaching and practising the foreign language as well as of being incompetent in performing the language acceptably with the real students at a real teaching context” (Tüfekçi-Can, 2018, p. 590). Prior research has found FLTA to be a multifaceted issue that affects both internal factors, such as age and personality, and external factors, such as culture and pedagogical practices. However, fear of negative evaluation and making mistakes as well as low self-perception of language proficiency have been established as core anxiety-inducing factors for foreign language teacher students.

The current study is a small-scale mixed-method study. The informants were acquired using non-probability sampling. A group of twelve English, Swedish and German teacher students undergoing their pedagogical studies and teaching practice were recruited to answer the Foreign Language Teaching Anxiety Scale developed by Aydın & Uştuk (2020b). This questionnaire measures the level of foreign language teaching anxiety and the significance of factors causing anxiety established by previous research. In the second phase of the study, three foreign language teacher students were observed and filmed teaching one lesson with the aim of identifying situations and signs of FLTA. Later a stimulated-recall interview was held, where the student teachers were asked to evaluate the situations shown to them and give more information about what takes place in those moments. The data from the observations and interviews were analysed qualitatively.

The findings of this thesis indicate that overall, foreign language teacher students experience low to moderate foreign language teaching anxiety. Furthermore, German teacher students were more anxious than English and Swedish teacher students. Inexperience was found to be the most significant cause of anxiety in addition to a high workload and difficulties with time management. Contrary to prior research, the student teachers participating in this study were not particularly anxious about their language proficiency. Rather, they felt very confident in their language skills. The effect FLTA had on the student teachers was minor and did not affect their well-being drastically. FLTA mainly affected the participants emotionally, causing insecurity and self-doubt. Some physical symptoms were also noted, such as difficulty pronouncing words and insomnia, but these were rather rare. The teacher students mitigated the stress and anxiety they experienced by using various self-soothing strategies, such as deep breathing and positive self-talk. Additionally, the support and constructive feedback of mentors and peers as well as thorough preparation for lessons were found to be important for easing FLTA. However, perhaps the most significant factor in alleviating FLTA was gaining concrete teaching experience.

Tämän opinnäytetyön tavoitteena on hahmottaa vieraiden kielten aineenopettajaopiskelijoiden vieraan kielen opetusahdistusta (foreign language teaching anxiety) suomalaisessa kontekstissa. Tässä tutkielmassa tutkitaan siis sitä, miten ahdistuneita aineenopettajaopiskelijat ovat, mikä ahdistusta aiheuttaa, miten ahdistus ilmenee sekä mitä keinoja he käyttävät ahdistuksen lievittämiseen.

Vieraan kielen opetusahdistus on määritelty ”tunteeksi, uskomukseksi ja ajatukseksi siitä, että tuntee olevansa riittämätön vieraan kielen opettamisessa ja harjoittamisessa sekä epäpätevä käyttämään kieltä hyväksyttävästi oppilaiden kanssa todellisessa opetuskontekstissa” (Tüfekçi-Can, 2018, s. 590). Aiemmissa tutkimuksissa on todettu, että vieraan kielen opetusahdistus on moniulotteinen ilmiö, johon vaikuttaa sekä sisäiset tekijät, kuten ikä ja persoonallisuus, että ulkoiset tekijät, kuten kulttuuri ja pedagogiset käytännöt. Tutkimuksissa kielteisen arvioinnin pelko, virheiden tekeminen ja alhainen itsetuntemus kielitaidosta ovat kuitenkin todettu keskeisiksi opettajaopiskelijoiden ahdistusta aiheuttaviksi tekijöiksi.

Tämä tutkimus on pienimuotoinen sekamenetelmätutkimus, jonka otanta kerättiin ei-todennäköisyysmenetelmällä. Kaksitoista pedagogisia opintojaan ja opetusharjoitteluaan suorittavaa englannin, ruotsin ja saksan kielen aineenopettajaopiskelijaa vastasivat Aydınin ja Uştukin (2020b) kehittämään Foreign Language Teaching Anxiety Scale -kyselyyn. Kyselylomakkeella mitattiin vastaajien vieraan kielen opetusahdistuksen tasoa sekä sitä, mitkä tekijät ahdistusta aiheuttavat. Tutkimuksen toisessa vaiheessa kolmea vieraan kielen aineenopettajaopiskelijaa havainnoitiin ja kuvattiin pitämässä yhtä oppituntia ahdistusta aiheuttavien tilanteiden ja ahdistuksen merkkien tunnistamiseksi. Myöhemmin opettajaopiskelijoita haastateltiin, ja heitä pyydettiin kommentoimaan videotallenteita heidän pitämistään tunneista ja antamaan lisätietoja heidän kokemuksistaan opetukseen liittyvästä ahdistuksesta ja stressistä. Havainnoista ja haastatteluista saadut tiedot analysoitiin laadullisesti.

Tämän opinnäytetyön tulokset osoittavat, että vieraan kielen opettajaopiskelijat kokevat yleisesti ottaen vähäistä tai kohtalaista ahdistusta vieraan kielen opettamisessa. Lisäksi saksan kielen opettajaopiskelijat olivat ahdistuneempia verrattuna englannin ja ruotsin kielen opettajaopiskelijoihin. Kokemattomuuden todettiin olevan merkittävin ahdistuksen aiheuttaja suuren työmäärän ja ajanhallintaan liittyvien vaikeuksien lisäksi. Toisin kuin aiemmissa tutkimuksissa on ilmennyt, tähän tutkimukseen osallistuneet opettajaopiskelijat eivät olleet erityisen ahdistuneita kielitaidostaan. He olivat pikemminkin hyvin varmoja kielitaidostaan. Vieraan kielen opetusahdistuksen vaikutukset osallistujiin olivat lähinnä henkisiä. Myös joitakin fyysisiä oireita havaittiin, kuten sanojen ääntämisvaikeuksia ja unettomuutta, mutta ne olivat melko harvinaisia. Opettajaopiskelijat lievittivät kokemaansa ahdistusta käyttämällä erilaisia ahdistusta lievittäviä itsesäätelystrategioita, kuten syvään hengittämistä ja myönteistä sisäistä puhetta. Lisäksi ohjaajien ja muiden opettajaopiskelijoiden tuki ja rakentava palaute sekä huolellinen valmistautuminen oppitunneille osoittautuivat keskeisiksi ahdistuksen lievittämiskeinoiksi. Kenties merkittävin ahdistusta lievittävä tekijä oli kuitenkin opetuskokemuksen lisääntyminen.