Suomessa vieraskasvilajeilla elävät perhoset (Lepidoptera) ja sahapistiäiset (Hymenoptera: Symphyta)

Abstract

Vieraslajit ovat maailmanlaajuisesti toiseksi suurin luontokadon aiheuttava tekijä heti elinympäristökadon jälkeen. Lajien leviäminen uusiin elinympäristöihin on kiihtynyt globalisaation myötä, kun ihmiset ja resurssit liikkuvat maailmanosasta toiseen entistä tehokkaammin. Vieraslajit vaikuttavat ekosysteemin rakenteeseen eliöyhteisön tasolla, kun lajien väliset vuorovaikutussuhteet ja ravintoverkot muuttuvat. Tässä kandintutkielmassa keskityn vieraisiin kasvilajeihin. Kasvit ovat vieraslajeina erityisen kiinnostavia, sillä ne ovat ekosysteemien perustavanlaatuisia eliöitä, joista monet muut ovat riippuvaisia ravinnonsaannin kannalta. Ne voivat muuttaa huomattavasti ekosysteemin ravinteiden kiertoa tai jopa kemiallisia ja fyysisiä ominaisuuksia, ja laajoina monokulttuureina yksipuolistavat alueen kasvillisuutta ja siten välillisesti myös faunaa.

Haitallisten, kasvustollisesti leviävien vieraslajien kuten kurtturuusun ja jättipalsamin täysi poistaminen on hyvin vaikeaa, kun laji on jo ehtinyt ottaa alueelta jalansijaa. Jos kasvin maanpäälliset osat poistaa, se voi myöhemmin jatkaa kasvua maavarsien tai maaperän siemenpankin avulla. Siten tärkein torjuntakeino vieraslajeille on niiden leviämisen rajoittaminen sekä sitä ennaltaehkäisevät toimet esimerkiksi lainsäädännön avulla.

Vieraslajien ympärille muodostuu uudessa elinympäristössä vuorovaikutussuhteita alueen alkuperäisiin eliöihin, kasvien tapauksessa erityisesti herbivoreihin. Herbivorihyönteiseisten ja niiden isäntäkasvien suhde on tiivis, sillä isäntä tarjoaa hyönteiselle sen tarvitseman ravinnon ja suojapaikan sekä sille että sen jälkeläisille. Tarkastelen tässä tutkielmassa kasvinsyöjien muodostamaa suhdetta vieraskasvilajeihin käyttämällä mallina Suomessa tavattavia vieraslajeihin spesialisoituneita perhosia ja sahapistiäisiä. Vaikuttaa siltä, että monien vieraslajien ympärillä on huomattava niistä riippuva, useista eri heimoista ja lajeista koostuva yhteisö. Aineistoni perusteella Suomessa säännöllisesti tavattavista perhosista ainakin 3 % ja sahapistiäisistä 5 % riippuu ravinnonsaantinsa kannalta täysin jostakin vieraslajista, mikä on mielenkiintoinen kontrasti siihen, kuinka moni laji on puolestaan hävinnyt tai häviämässä vieraslajien takia.