Lapinkylän aseman alue Vantaan Kivistössä

Vantaan Kivistö sijaitsee pääkaupunkiseudulla paikallisjunan radan varressa. Kivistöön on suunniteltu uusi Lapinkylän asema ja Vantaan Kaupunki haluaa kehittää Kivistöstä kestävää kaupunkiympäristöä. Tässä työssä uuden asemakaavan suunnittelualue sijaitsee uuden juna-aseman välittömässä läheisyydessä. Suunnittelualuetta kutsuttakoon Kivistön Ametistikyläksi. Alueen kaupunkikuvalliset tavoitteet pyrkivät luomaan omaleimaisen ja tunnistettavan asuinalueen. Alueen mittakaava on suunniteltu pienipiirteiseksi, ihmiselle sopivaksi, säilyttäen samalla kaupunkimaisuuden ja tehokkuuden asukastiheydessä, mutta on kerrosluvultaan maltillinen. Tavoitteena on kehittää maantasokerrokset eläväksi jalankulkuympäristöksi. Suunnitelman keskeisin ajatus on, että aluetta rajaava korkeampi rakentaminen muodostaa suuren yhteisen ja eloisan sisäpihan eli ”keitaan”, jonne kadut muodostavat intiimejä pihoja, toreja ja aukioita asukkaiden käyttöön.

Korkeampi rakentaminen sijoittuu radan varteen ja alueen reunoille ja korttelien nurkkiin korkeimpana. Alueelle rakentuu yksi kymmenkerroksinen kerrostalo maamerkiksi ja se sijoittuu lähelle lapinkylän juna-asemaa. Muut radan varren kerrostalot ovat pääasiassa 4–6 kerroksisia, lapinkylän aseman lähimmissä kortteleissa 4–8 kerroksisia. Lapinkylän aseman korttelit ovat hybridikortteleita ja niissä kivijalassa on liiketiloja, jotka mahdollistavat palveluita alueen asukkaille ja juna-asemaa käyttäville. Suunnittelualueen keskelle lentomelurajan tuntumaan jää puistomainen viherkaista syötävine puineen ja kasveineen. Palveluiden korttelit sijoittuvat siis suunnittelualueella juna-aseman puolelle ja puiston toiselle puolelle sijoittuu asumisen korttelit, joissa kerroskorkeudet ovat 2–4 kerroksessa ja pääasiassa 2–3 kerroksisia pientaloja, paritaloja, rivitaloja, erillistaloja ja pienkerrostaloja, jotka rakentuvat tiiviisti, paikoittain kytkettyjä toisiinsa. Rakennukset rajautuvat katutilaan, jossa on tilaa oleskelulle ja leikille. Sisäänkäynnit ovat pienrakentamisessa suoraan kadulle ja radanvarsirakentamisessa sisäpihalle. Sisäpihat ovat korttelin tonttien yhteiskäytössä ja niille tulee suunnitella yhdessä yhteispiha, jossa istutuksista puolet ovat syötäviä kasveja, pensaita tai puita.

Katualueilla ja tonteilla kiinnitetään erityistä huomiota hulevesien hyödyntämiseen istutusten kosteutuksessa, ottaen huomioon ilmastonmuutoksen vaikutukset, kuten rankkasateet ja kuivemmat kaudet. Samalla hulevesiaiheet ovat oleskeluun ja leikkiin soveltuvia paikkoja, jotka antavat tilaa asukkaiden luovalle käytölle.

Alueen korttelit muodostuvat eri kokoisista tonteista omakotitalotontista korkean kerrostalon tontteihin, jolla taataan erikokoisten toimijoiden rakentamisen mahdollisuus alueella. Tämä takaa myös monimuotoisen ja rikkaan visuaalisen ilmeen alueelle. Asemakaavan halutaan olevan tietyssä määrin joustava, jotta myös suunnittelijoilla on mahdollisuus luoda omaleimaista arkkitehtuuria alueelle.

Jokaisessa korttelissa tulisi olla viher- tai viljelykatto, oleskeluun tarkoitettu katto ja energiaa tuottava katto. Pysäköinti alueella on toteutettu kahdessa pysäköinnin keskittävässä pysäköintilaitoksessa, jotka sijoittuvat alueen itä ja länsi päätyyn, jolloin alueen sisäinen ajoneuvoliikenne koostuu pääosin huolto- ja pelastusliikenteestä. Alueen sisäiset kadut ovat merkitty kävelykaduiksi ja ne ovat kapeita, joka pakottaa autoilijan ajamaan hitaasti, mikäli on tarve ajaa tontille. Tämä mahdollistaa, sen että katukuvassa on mahdollisimman vähän autoja.