Lukion kestävä energiakasvatus : energia lukion FY2 moduulin oppikirjoissa

Abstract

Energiantuotannon ja -kulutuksen muuttaminen kestävämpään suuntaan ovat globaaleja tavoitteita. Maailmalla merkittävä osa energiasta tuotetaan edelleen fossiilisten polttoaineiden avulla, jotka esimerkiksi edistävän ilmastonmuutosta, aiheuttavat saatavuusongelmia rajallisten varojen takia ja tuontienergiana laskevat Suomen turvallisuutta energiatarpeen tyydyttämisessä jokaisessa tilanteessa. Nykyään kestävään energiantuotantoon tarvittavat teknologiat ovat saatavilla ja niiden käyttöönotto on poliittinen päätös, joka taas vaatii kansalaisilta tietoja ja taitoja tehdä järkeviä energiaan liittyviä päätöksiä turvaamaan nyky-yhteiskunnan ja tulevaisuuden energiatarpeet. Koulutuksella on siten selvä rooli huomioida koko energiajärjestelmän muutos kestävämpään. Voimassa olevassa lukion opetussuunnitelmassa kestävyys- ja ympäristöaiheet tulevat vahvasti esiin sekä laaja-alaisesti eheyttävänä kokonaisuutena että fysiikassa luonnontieteiden näkökulmasta. Jotta opiskelija ymmärtää kokonaisvaltaisesti energiajärjestelmää ja sen muutoksia, täytyy fysiikan opetuksessa tuoda esille tieteen merkitys ympäristössä ja yhteiskunnassa.

Oppikirjat ovat keskeinen osa kouluopetusta, mutta tutkimuksissa on havaittu eroavaisuuksia eri kustantajien tavoissa tuoda esiin opetussuunnitelmien sisältöjä ja tavoitteita. Lisäksi on havaittu ristiriitoja opetussuunnitelmien ja oppikirjojen välillä. Opetuksessa opettaja on vastuussa opetussuunnitelmassa määrättyjen tavoitteiden toteutumisesta, joten tutkimukset näkökulmaeroista oppikirjojen välillä ja opetussuunnitelman toteutumisesta ovat hyödyllisiä. Tässä tutkimuksessa tarkastellaan kestävän energiakasvatuksen toteutumista vuonna 2019 julkaistun lukion opetussuunnitelman mukaisissa FY2 moduulin oppikirjoissa.

Energiakasvatuksen toteutumista oppikirjoissa tutkittiin hyödyntämällä määritelmää energialukutaidosta, jossa korostuu sekä tieteen ja teknologian että ympäristön ja yhteiskunnan merkitykset energiaan liittyvään keskusteluun ja päätöksentekoon osallistumisessa. Perinteisesti fysiikan opetuksessa on huomioitu hyvin tieteen ja teknologian sisältötiedot, mutta erityisesti kestävyysongelmat ovat tuoneet tähän lisäksi valmiuksien ja toimijuuden huomioimisen opetuksessa. Tutkielmassa pyritään selvittämään millaisia sisältöjä eri oppikirjat nostavat ja painottavat sekä miten oppikirjat valmistavat osallistumaan keskusteluun ja päätöksentekoon energiaan liittyen.

Analyysissä havaittiin oppikirojen nostavan esiin sisältöjä monipuolisesti esiin, mutta aiheiden painotuksissa ja tiedon syvällisyydessä oli eroavaisuuksia. Suuria eroavaisuuksia kirjojen välillä oli kestävyyden ulottuvuuksien tarkastelussa, jossa pääpaino oli ekologisen ulottuvuuden tarkastelussa, kun taas sosiaalisen ja taloudellisen ulottuvuuden tarkastelu oli vaihtelevaa ja suuruusluokkien tarkastelu oli vähäistä. Kansalaisille oleellisissa taidoissa oppikirjojen tavat käsitellä aihetta erosivat esimerkiksi uutisten analysoinnissa ja tulkinnassa sekä informaation tulkinnassa ja hankinnassa. Keskusteluun ja päätöksentekoon liittyviä aiheita siis nostetaan esiin, mutta osallistumisen ja toimijuuden kannalta oleellisten vaikutusten suuruusluokkien ja taitojen käsittely oli vaihtelevaa.