Terveystieteiden opettajaopiskelijoiden osaaminen, osaamisen kehittämistarpeet ja niihin vaikuttavat tekijät
Kuivila, Heli-Maria (2024-08-16)
© University of Oulu, 2024. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for your own personal use. Commercial use is prohibited. © Oulun yliopisto, 2024. Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
https://rightsstatements.org/vocab/InC/1.0/
https://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-202406074281
Kuvaus
Tiivistelmä
The purpose of the study was to describe and explain the competence and competence development needs of health sciences teacher candidates in health sciences teacher education.
In the first phase, Finnish health science teacher students (n = 23) were interviewed to describe teacher students’ perceptions of the competencies needed to work as an educator in the healthcare field (Publication I). In the second phase, the social and health care sciences teacher students’ (n = 101) competence were identified (Publication II). In the third phase, the competence levels and competence development needs of health sciences teacher students (n = 101) and the factors associated with those needs were identified (Publication III). For second and third phase, the data were collected in a cross-sectional study using two instruments (HealtEduCom and EduProDe) in winter 2018-2019. The questionnaire was sent to all health sciences teacher students studying in health science teacher education degree programmes at Finnish universities (N = 315).
The first phase of the study revealed that teacher students defined the competences required for teaching through eight different categories; leadership and management competence; evidence-based practice competence; subject competence; ethical competence; pedagogical competence; collaboration competence; internationalisation competence; and continuous professional development competence. In the second phase, teacher students rated their competences as good on average, with evidence-based practice as the highest and collaboration and networking as the lowest. Based on their competence, the teacher students could be divided into three distinct profiles.
In the third phase, it was found that teacher students felt that they needed to develop their competence in all areas. Leadership and management, subject and curriculum and digipedagogical competence was associated to pedagogical competence development needs. Collaboration competence affected the competence development needs of managing challenging situations in teaching. Work experience as a teacher reduced the need for support for teacher students and increased their knowledge of coping with challenging teaching situations.
By continuously evaluating education and competences, we can identify where competences are perceived to need the most improvement. This will also help us to distinguish between effective and less effective training education and to target educational resources to the proper improvement areas. Identifying competence development needs and planning one's learning accordingly should be an ongoing process throughout a teacher's career.
Tutkimuksen tarkoituksena oli kuvata ja selittää terveystieteiden opettajaopiskelijoiden osaamista ja osaamisen kehittämisen tarpeita terveystieteiden opettajan koulutuksessa.
Ensimmäisessä vaiheessa haastateltiin suomalaisia terveystieteiden opettajaopiskelijoita (n = 23) ja kuvailtiin terveystieteiden opettajaksi opiskelevien käsityksiä terveysalan opettajan työssä tarvittavasta osaamisesta (Osajulkaisu I).
Toisessa vaiheessa tarkasteltiin opettajaopiskelijoiden (n = 101) osaamista (Osajulkaisu II), ja kolmannessa vaiheessa opettajaopiskelijoiden (n = 101) osaamisen kehittämistarpeita sekä selvitettiin osaamisen ja muiden tekijöiden vaikutuksia opettajaopiskelijoiden osaamisen kehittämistarpeisiin (Osajulkaisu III). Toisessa ja kolmannessa vaiheessa suoritettiin poikkileikkaustutkimus, jossa aineisto kerättiin kahta mittaria (HealthEduCom ja EduProDe) käyttäen talvella 2018–2019. Kysely lähetettiin kaikille terveystieteiden opettajaopiskelijoille (N = 315), jotka opiskelivat terveystieteiden opettajan tutkinto-ohjelmissa suomalaisissa yliopistoissa.
Ensimmäisessä vaiheessa selvisi, että opettajaopiskelijat määrittelivät opettajan työssä tarvittavaa osaamista kahdeksan erilaisen osaamista kuvaavan kategorian kautta: johtamis- ja hallinnollinen osaaminen, näyttöön perustuvan toiminnan osaaminen, opetussisällön osaaminen, eettinen osaaminen, pedagoginen osaaminen, yhteistyö- ja vuorovaikutusosaaminen, kansainvälisyysosaaminen sekä jatkuva ammatillisen osaamisen kehittäminen. Toisessa vaiheessa selvisi, että opettajaopiskelijat arvioivat osaamisensa keskimäärin hyväksi; näyttöön perustuvan toiminnan osaaminen arvioitiin korkeimmaksi ja yhteistyö- ja verkosto-osaaminen heikoimmaksi osaamisen alueeksi. Osaamisensa perusteella opettajaopiskelijat voitiin jakaa kolmeen toisistaan poikkeavaan profiiliin.
Kolmannessa vaiheessa todettiin, että opettajaopiskelijat kokivat tarvitsevansa osaamisen kehittämistä kaikilla osaamisen alueilla. Johtamis- ja hallinnollisella, opetuksen sisältöön ja opetussuunnitelmiin liittyvällä osaamisella ja digipedagogisella osaamisella oli yhteys pedagogisen osaamisen kehittämisen tarpeisiin, vuorovaikutusosaamisella taas oli vaikutusta opetuksen haastavissa tilanteissa selviytymiseen liittyviin osaamisen kehittämistarpeisiin. Työkokemus opettajan työssä vähensi esihenkilön tuen tarvetta sekä lisäsi osaamista opetuksen haastavissa tilanteissa selviytymisessä.
Koulutusta ja osaamista jatkuvasti arvioimalla voidaan tunnistaa, missä osaamisen alueissa koetaan eniten kehittämisen tarpeita. Näin voidaan myös erottaa vaikuttava koulutus vähemmän vaikuttavasta ja kohdistaa koulutuksen resursseja oikeisiin kohteisiin. Osaamisen kehittämisen tarpeen tunnistamisen ja sen mukaisen oman oppimisen suunnittelun tulisi olla jatkuva prosessi koko opettajan uran ajan.
Original papers
-
Kuivila, H.-M., Mikkonen, K., Sjögren, T., Koivula, M., Koskimäki, M., Männistö, M., Lukkarila, P., & Kääriäinen, M. (2020). Health science student teachers’ perceptions of teacher competence: A qualitative study. Nurse Education Today, 84, 104210. https://doi.org/10.1016/j.nedt.2019.104210 https://doi.org/10.1016/j.nedt.2019.104210
-
Kuivila, H.-M., Kääriäinen, M., Koskimäki, M., Koivula, M., Sjögren, T., Männistö, M., & Mikkonen, K. (2022). Distinct competence profiles of health sciences teacher students: A cross-sectional study. Hoitotiede, 34 suppl, 14–26.
-
Kuivila, H.-M., Koskimäki, M., Kääriäinen, M., Koivula, M., Pramila-Savukoski, S., Männistö, M., & Mikkonen, K. (2024). Competence development needs of health sciences teacher candidates and the factors connected to those needs. International Journal of Research in Education and Science, 10(2), 199–217. https://doi.org/10.46328/ijres.3349 https://doi.org/10.46328/ijres.3349
Osajulkaisut
-
Kuivila, H.-M., Mikkonen, K., Sjögren, T., Koivula, M., Koskimäki, M., Männistö, M., Lukkarila, P., & Kääriäinen, M. (2020). Health science student teachers’ perceptions of teacher competence: A qualitative study. Nurse Education Today, 84, 104210. https://doi.org/10.1016/j.nedt.2019.104210 https://doi.org/10.1016/j.nedt.2019.104210
-
Kuivila, H.-M., Kääriäinen, M., Koskimäki, M., Koivula, M., Sjögren, T., Männistö, M., & Mikkonen, K. (2022). Distinct competence profiles of health sciences teacher students: A cross-sectional study. Hoitotiede, 34 suppl, 14–26.
-
Kuivila, H.-M., Koskimäki, M., Kääriäinen, M., Koivula, M., Pramila-Savukoski, S., Männistö, M., & Mikkonen, K. (2024). Competence development needs of health sciences teacher candidates and the factors connected to those needs. International Journal of Research in Education and Science, 10(2), 199–217. https://doi.org/10.46328/ijres.3349 https://doi.org/10.46328/ijres.3349
Kokoelmat
- Avoin saatavuus [38840]