Helsingin jääkenttäverkoston palvelutarpeen määrittely väestöpohja huomioiden
Peltonen, Matti (2024-07-19)
Peltonen, Matti
M. Peltonen
19.07.2024
© 2024 Matti Peltonen. Ellei toisin mainita, uudelleenkäyttö on sallittu Creative Commons Attribution 4.0 International (CC-BY 4.0) -lisenssillä (https://creativecommons.org/licenses/by/4.0/). Uudelleenkäyttö on sallittua edellyttäen, että lähde mainitaan asianmukaisesti ja mahdolliset muutokset merkitään. Sellaisten osien käyttö tai jäljentäminen, jotka eivät ole tekijän tai tekijöiden omaisuutta, saattaa edellyttää lupaa suoraan asianomaisilta oikeudenhaltijoilta.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-202407195169
https://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-202407195169
Tiivistelmä
Kiistaton tieto fyysisen aktiivisuuden positiivisista vaikutuksista terveyteen on herättänyt globaalisti valtioiden kiinnostuksen edistää terveyttä ja yhdenvertaisuutta kansallisella tasolla. Suomessa liikunnan edistämisestä vastaavat valtion lisäksi kunnat, joiden velvollisuutena on toteuttaa käytännön toimenpiteitä valtakunnallisten liikuntapoliittisten linjausten mukaisesti. Kaupunkisuunnittelun näkökulmasta keskeisintä on integroida liikuntapalvelut liikennejärjestelmän kanssa siten, että suunnittelu edistää palvelujen yhdenvertaista ja oikeudenmukaista saavutettavuutta sekä kestävien liikennemuotojen toimintaedellytyksiä. Ilmaisten, helposti saavutettavien ja laajoille käyttäjäryhmille suunniteltujen lähiliikuntapaikkojen, kuten jääkenttien, voidaan ajatella olevan palvelusuunnittelun keskiössä yhdenvertaisia liikkumisen edellytyksiä edistettäessä.
Tämän tutkielman tarkoituksena on selvittää jääkenttien alueellista saavutettavuutta Helsingissä nykytilanteessa ja suunniteltujen palveluverkoston muutosten vaikutuksia saavutettavuuteen kävelyn ja joukkoliikenteen näkökulmasta väestöpohja huomioiden. Tarkoituksena on tarkastella myös jääkenttien ja väestön spatiaalista yhteensopivuutta Helsingin eri alueilla nykytilanteessa ja vuonna 2037. Saavutettavuusanalyyseissa hyödynnetään Digital Geography Lab:n tuottamaa pääkaupunkiseudun matka-aikamatriisia vuodelta 2023, joka sisältää matka-ajat pääkaupunkiseudun 250 x 250 metrin ruudukon kaikkien keskipisteiden välisille reiteille. Matka-aikatietoja käytetään analysoitaessa 1) saavutettuja väestöosuuksia, 2) jääkenttäverkoston katvealueita sekä 3) eri jääkenttien saavutettavuudessa havaittavia päällekkäisyyksiä. Väestön ja jääkenttien spatiaalista yhteensopivuutta analysoidaan säiliömalliin perustuvilla menetelmillä: Gini-kertoimella ja sijaintientropialla.
Tulosten perusteella jääkenttien saavutettavuus on nykytilanteessa hyvä, kun tarkasteluissa huomioidaan luonnonjää- ja tekojääkentät. Tekojääkenttien saavutettavuus on luonnollisesti puutteellisempi, joskin muutokset tekojääkenttäverkostossa parantavat saavutettavuutta etenkin joukkoliikenteellä. Vaikka koko jääkenttäverkostossa on havaittavissa useita katve- ja päällekkäisyysalueita, verkoston rakenne huomioi silti melko hyvin väestön spatiaalisen jakautumisen sekä nykytilanteessa että tulevaisuudessa. Tulosten perusteella jääkenttäverkoston rakennetta olisi kuitenkin mahdollista optimoida suunniteltua voimakkaammin saavutettavuuden parantamiseksi tulevaisuuden tarpeet huomioiden. Tämä tutkielma tarjoaa yksityiskohtaisia toimenpidesuosituksia nykyisen jääkenttäverkoston palvelurakenteen uudelleenjärjestelemiseksi.
Tämän tutkielman tarkoituksena on selvittää jääkenttien alueellista saavutettavuutta Helsingissä nykytilanteessa ja suunniteltujen palveluverkoston muutosten vaikutuksia saavutettavuuteen kävelyn ja joukkoliikenteen näkökulmasta väestöpohja huomioiden. Tarkoituksena on tarkastella myös jääkenttien ja väestön spatiaalista yhteensopivuutta Helsingin eri alueilla nykytilanteessa ja vuonna 2037. Saavutettavuusanalyyseissa hyödynnetään Digital Geography Lab:n tuottamaa pääkaupunkiseudun matka-aikamatriisia vuodelta 2023, joka sisältää matka-ajat pääkaupunkiseudun 250 x 250 metrin ruudukon kaikkien keskipisteiden välisille reiteille. Matka-aikatietoja käytetään analysoitaessa 1) saavutettuja väestöosuuksia, 2) jääkenttäverkoston katvealueita sekä 3) eri jääkenttien saavutettavuudessa havaittavia päällekkäisyyksiä. Väestön ja jääkenttien spatiaalista yhteensopivuutta analysoidaan säiliömalliin perustuvilla menetelmillä: Gini-kertoimella ja sijaintientropialla.
Tulosten perusteella jääkenttien saavutettavuus on nykytilanteessa hyvä, kun tarkasteluissa huomioidaan luonnonjää- ja tekojääkentät. Tekojääkenttien saavutettavuus on luonnollisesti puutteellisempi, joskin muutokset tekojääkenttäverkostossa parantavat saavutettavuutta etenkin joukkoliikenteellä. Vaikka koko jääkenttäverkostossa on havaittavissa useita katve- ja päällekkäisyysalueita, verkoston rakenne huomioi silti melko hyvin väestön spatiaalisen jakautumisen sekä nykytilanteessa että tulevaisuudessa. Tulosten perusteella jääkenttäverkoston rakennetta olisi kuitenkin mahdollista optimoida suunniteltua voimakkaammin saavutettavuuden parantamiseksi tulevaisuuden tarpeet huomioiden. Tämä tutkielma tarjoaa yksityiskohtaisia toimenpidesuosituksia nykyisen jääkenttäverkoston palvelurakenteen uudelleenjärjestelemiseksi.
Kokoelmat
- Avoin saatavuus [38618]