Suomen- ja ruotsinkielisten johtajien kuolleisuus : lähes 60 vuoden seurantatutkimus
Strandberg, Timo; Urtamo, Annele; Pitkälä, Kaisu; Bonsdorff, Mikaela von; Kivimäki, Mika (2024-05-30)
Suomalainen lääkäriseura Duodecim
30.05.2024
Strandberg, T., Urtamo, A., Pitkälä, K., von Bonsdorff, M. & Kivimäki, M. (2024). Suomen- ja ruotsinkielisten johtajien kuolleisuus : lähes 60 vuoden seurantatutkimus. Duodecim 140(11), 973-979. https://www.duodecimlehti.fi/xmedia/duo/duo18280.pdf
https://rightsstatements.org/vocab/InC/1.0/
© 2024 Suomalainen Lääkäriseura Duodecim
https://rightsstatements.org/vocab/InC/1.0/
© 2024 Suomalainen Lääkäriseura Duodecim
https://rightsstatements.org/vocab/InC/1.0/
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-202407015077
https://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-202407015077
Tiivistelmä
Tiivistelmä
Johdanto:
Suomenruotsalaisten on raportoitu elävän pitempään ja terveempinä kuin muun väestön. Vertailimme asiaa Johtajatutkimuksen aineistossa.
Menelmät:
Vuosien 1964–1973 kliinisessä tutkimuksessa 3 221 miehestä ruotsinkielisiä oli 471 (14,5 %). Elintapa- ja riskitekijöitä mitattiin keski-iässä ja vanhuusiässä. Kuolleisuutta seurattiin vuoteen 2023.
Tulokset:
Seurannan aikana suomenkielisistä kuoli 2 551 (92,8 %) ja ruotsinkielisistä 430 (91,3 %). Keskimääräiset elossaoloajat olivat 37,5 ja 38,0 vuotta (p = 0,48). Ikävakioitu riskisuhde oli 0,94 (95 %:n luottamusväli, lv 0,85–1,03; p = 0,20), eikä 90 vuoden iän saavuttamisessakaan havaittu merkitsevää eroa (p = 0,52). Nuorena painoindeksi oli sama, mutta keski-iässä suomenkielisten painoindeksi oli merkitsevästi suurempi ja verenpaine merkitsevästi korkeampi sekä itsearvioitu terveys huonompi. Toisin kuin ruotsinkielisyys (p = 0,31), lähtövaiheen keskeiset valtimotautien riskitekijät ennustivat seurannanaikaista kuolleisuutta (p < 0,001).
Päätelmät:
Ruotsinkielisyyteen liittyi keski-iässä pienempi valtimotautiriski kuin suomenkielisyyteen. Seurannan aikaisessa kuolemanvaarassa tai pitkäikäisyyden saavuttamisessa ei kuitenkaan havaittu merkitseviä eroja.
Johdanto:
Suomenruotsalaisten on raportoitu elävän pitempään ja terveempinä kuin muun väestön. Vertailimme asiaa Johtajatutkimuksen aineistossa.
Menelmät:
Vuosien 1964–1973 kliinisessä tutkimuksessa 3 221 miehestä ruotsinkielisiä oli 471 (14,5 %). Elintapa- ja riskitekijöitä mitattiin keski-iässä ja vanhuusiässä. Kuolleisuutta seurattiin vuoteen 2023.
Tulokset:
Seurannan aikana suomenkielisistä kuoli 2 551 (92,8 %) ja ruotsinkielisistä 430 (91,3 %). Keskimääräiset elossaoloajat olivat 37,5 ja 38,0 vuotta (p = 0,48). Ikävakioitu riskisuhde oli 0,94 (95 %:n luottamusväli, lv 0,85–1,03; p = 0,20), eikä 90 vuoden iän saavuttamisessakaan havaittu merkitsevää eroa (p = 0,52). Nuorena painoindeksi oli sama, mutta keski-iässä suomenkielisten painoindeksi oli merkitsevästi suurempi ja verenpaine merkitsevästi korkeampi sekä itsearvioitu terveys huonompi. Toisin kuin ruotsinkielisyys (p = 0,31), lähtövaiheen keskeiset valtimotautien riskitekijät ennustivat seurannanaikaista kuolleisuutta (p < 0,001).
Päätelmät:
Ruotsinkielisyyteen liittyi keski-iässä pienempi valtimotautiriski kuin suomenkielisyyteen. Seurannan aikaisessa kuolemanvaarassa tai pitkäikäisyyden saavuttamisessa ei kuitenkaan havaittu merkitseviä eroja.
Kokoelmat
- Avoin saatavuus [38840]