Sosiaalityöntekijöiden työhyvinvointi myötätuntouupumuksen näkökulmasta
Sarajärvi, Eeva (2024-06-29)
Sarajärvi, Eeva
E. Sarajärvi
29.06.2024
© 2024 Eeva Sarajärvi. Ellei toisin mainita, uudelleenkäyttö on sallittu Creative Commons Attribution 4.0 International (CC-BY 4.0) -lisenssillä (https://creativecommons.org/licenses/by/4.0/). Uudelleenkäyttö on sallittua edellyttäen, että lähde mainitaan asianmukaisesti ja mahdolliset muutokset merkitään. Sellaisten osien käyttö tai jäljentäminen, jotka eivät ole tekijän tai tekijöiden omaisuutta, saattaa edellyttää lupaa suoraan asianomaisilta oikeudenhaltijoilta.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-202406295068
https://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-202406295068
Tiivistelmä
Tässä kandidaatin tutkielmassa tarkastellaan sosiaalityöntekijöiden työhyvinvointia työn emotionaalisen kuormittavuuden, ja tarkemmin myötätuntouupumuksen näkökulmasta. Tutkielman tarkoituksena onkin kuvailla sosiaalityöntekijöiden myötätuntouupumusta ilmiönä; tarkastella miltä sosiaalityöntekijöiden työhyvinvointi vaikuttaa myötätuntouupumuksen näkökulmasta katsottuna. Lisäksi tarkoituksen on etsiä mahdollisia keinoja, joilla sosiaalityöntekijöiden myötätuntouupumusta voidaan ehkäistä. Elämän kärsimyksen ja ongelmallisuuden kohtaaminen on keskeinen osa sosiaalityötä, mikä voi uuvuttaa sosiaalityöntekijää. Sosiaalityöntekijöillä on riski myötätuntouupumiseen, minkä vuoksi aiheen tutkiminen on perusteltua.
Tutkielma on toteutettu narratiivisena kirjallisuuskatsauksena, jonka tavoitteena on koota yhteen jo aiemmin tutkittua tietoa, ja luoda sen avulla kokonaisnäkemys tutkittavasta aiheesta. Tutkielman aineistona on käytetty 11 kansainvälistä ja vertaisarvioitua tieteellistä julkaisua, joita tarkastelemalla ja analysoimalla tutkimuskysymyksiin on pyritty vastaamaan mahdollisimman kattavasti. Tulosten perusteella voidaan todeta, että myötätuntouupumus vaikuttaa olevan melko yleistä ja voimakasta sosiaalityöntekijöiden keskuudessa. Sosiaalityöntekijät ovat myötätuntouupumuksen riskiryhmää; kaikissa aineiston julkaisuissa myötätuntouupumus tunnistettiin työhyvinvointia heikentäväksi, mutta samaan aikaan sosiaalityössä läsnä olevaksi riskitekijäksi.
Myötätuntouupumuksen ehkäisemisessä erityisen keskeistä vaikuttaa olevan työyhteisön sosiaalinen tuki; se, että sosiaalityöntekijä pääsee jakamaan omia kokemuksiaan kollegoidensa kanssa ja saa vertaistukea toisilta työntekijöiltä. Työyhteisön sosiaalisen tuen lisäksi myös työnohjauksella näyttäisi olevan paikkansa myötätuntouupumuksen ennaltaehkäisyssä, samoin kuin sosiaalityöntekijän henkilökohtaisilla ja ammatillisilla itsehoitomenetelmillä, kuten mindfulness-menetelmillä. Yksi keskeisimmistä myötätuntouupumuksen ehkäisemisen keinoista vaikuttaisi kuitenkin olevan koulutus. Myötätuntouupumuksesta, siihen vaikuttavista tekijöistä ja ennaltaehkäisyn keinoista pitäisi saada tietoa jo koulutuksen aikana, koska siten työelämään siirtyvä sosiaalityöntekijä pystyy paremmin myös omalla toiminnallaan ehkäisemään myötätuntouupumuksen syntymistä.
Tutkielma on toteutettu narratiivisena kirjallisuuskatsauksena, jonka tavoitteena on koota yhteen jo aiemmin tutkittua tietoa, ja luoda sen avulla kokonaisnäkemys tutkittavasta aiheesta. Tutkielman aineistona on käytetty 11 kansainvälistä ja vertaisarvioitua tieteellistä julkaisua, joita tarkastelemalla ja analysoimalla tutkimuskysymyksiin on pyritty vastaamaan mahdollisimman kattavasti. Tulosten perusteella voidaan todeta, että myötätuntouupumus vaikuttaa olevan melko yleistä ja voimakasta sosiaalityöntekijöiden keskuudessa. Sosiaalityöntekijät ovat myötätuntouupumuksen riskiryhmää; kaikissa aineiston julkaisuissa myötätuntouupumus tunnistettiin työhyvinvointia heikentäväksi, mutta samaan aikaan sosiaalityössä läsnä olevaksi riskitekijäksi.
Myötätuntouupumuksen ehkäisemisessä erityisen keskeistä vaikuttaa olevan työyhteisön sosiaalinen tuki; se, että sosiaalityöntekijä pääsee jakamaan omia kokemuksiaan kollegoidensa kanssa ja saa vertaistukea toisilta työntekijöiltä. Työyhteisön sosiaalisen tuen lisäksi myös työnohjauksella näyttäisi olevan paikkansa myötätuntouupumuksen ennaltaehkäisyssä, samoin kuin sosiaalityöntekijän henkilökohtaisilla ja ammatillisilla itsehoitomenetelmillä, kuten mindfulness-menetelmillä. Yksi keskeisimmistä myötätuntouupumuksen ehkäisemisen keinoista vaikuttaisi kuitenkin olevan koulutus. Myötätuntouupumuksesta, siihen vaikuttavista tekijöistä ja ennaltaehkäisyn keinoista pitäisi saada tietoa jo koulutuksen aikana, koska siten työelämään siirtyvä sosiaalityöntekijä pystyy paremmin myös omalla toiminnallaan ehkäisemään myötätuntouupumuksen syntymistä.
Kokoelmat
- Avoin saatavuus [43426]

