Rajakohteet monitieteisen tutkimusryhmän vuorovaikutushaasteiden ylittämisessä
Pyykkönen, Elias (2024-06-27)
Pyykkönen, Elias
E. Pyykkönen
27.06.2024
© 2024 Elias Pyykkönen. Ellei toisin mainita, uudelleenkäyttö on sallittu Creative Commons Attribution 4.0 International (CC-BY 4.0) -lisenssillä (https://creativecommons.org/licenses/by/4.0/). Uudelleenkäyttö on sallittua edellyttäen, että lähde mainitaan asianmukaisesti ja mahdolliset muutokset merkitään. Sellaisten osien käyttö tai jäljentäminen, jotka eivät ole tekijän tai tekijöiden omaisuutta, saattaa edellyttää lupaa suoraan asianomaisilta oikeudenhaltijoilta.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-202406274988
https://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-202406274988
Tiivistelmä
Tässä pro gradu -tutkielmassa pyrittiin tunnistamaan ja arvioimaan rajakohteita, joita tutkijat mahdollisesti käyttivät monitieteisen yhteistyön mahdollistamiseen ja helpottamiseen. Rajakohteet ovat informaatio-objekteja, joiden rooli on fasilitoida vuorovaikutusta erilaisten ryhmien välillä. Rajakohde-teoriaa on aikaisemmin käytetty monitieteellisen vuorovaikutuksen, sekä tieteellisen kommunikaation tutkimisessa, joten se antoi hyvän pohjan aiheen tarkastelulle.
Tutkimusmenetelmänä käytettiin havainnointia ja havainnoinnin pohjalta rakennettua haastattelua. Havainnointi kohdistui videoituun tilanteeseen, jossa monitieteinen tutkimusryhmä suunnittelivat vuorovaikutusta tutkimusryhmän sidosryhmien kanssa. Havainnoinnin avulla pyrittiin tunnistamaan vuorovaikutuksessa ilmeneviä haasteita ja rajakohteita, jotka mahdollistivat monitieteisen tutkimusryhmän toiminnan. Tämän lisäksi havainnoinnissa pyrittiin kiinnittämään huomiota niihin mahdollisiin ongelmiin, mitä tutkimusryhmä kohtaa pyrkiessään kommunikoimaan sidosryhmiensä kanssa. Tutkielmaa varten haastateltiin tutkijoita, ketkä esiintyivät niillä videoilla, mitä havainnoin. Haastattelun tarkoituksena oli selvittää millaisia haasteita tutkijat ovat kohdanneet monitieteellisessä tutkimustoiminnassa, sekä miten nämä haasteet pyrittiin ratkaisemaan. Vuorovaikutusta tarkasteltiin tiedeviestinnän jatkumo-malliin pohjautuen. Vuorovaikutus jaettiin tutkimusryhmän sisäiseen vuorovaikutukseen ja tutkimusryhmästä lähtevään ulkoiseen vuorovaikutukseen. Aineistot analysoin laadullisella sisällönanalyysillä, jossa on viitteitä diskurssianalyysistä.
Keskeisiä haasteita ryhmän sisäiselle vuorovaikutukselle olivat monitulkintaiset, tai täysin vieraat käsitteet tieteenalojen välillä, toisistaan poikkeavat tutkimusmetodit ja tieteenalojen erilainen ‘kieli’ eli erilaiset kielipelit. Näiden haasteiden ratkaisukeinoina näyttäytyivät tieteelliset käsitteet, metodologiat ja toisten tieteenalojen perusteet rajakohteina. Rajakohteiden lisäksi vuorovaikutuksen onnistumisen kannalta tärkeää oli tutkijoiden kunnioitus toisia tutkijoita ja tieteenaloja kohtaan, sekä tutkijan halu ymmärtää muita tieteenaloja. Keskeiset havaitut haasteet ryhmän ulkopuolisesta vuorovaikutuksesta olivat tutkijoiden kokemus siitä, että heidän asiantuntijuuttansa ei oteta vakavasti ja tieteellisen tutkimuksen ymmärrettävyys, sekä päättäjien poliittiset intressit, jotka voivat olla ristiriidassa tutkijoiden esittämien toimintaehdotusten kanssa. Näiden haasteiden ratkaisukeinoiksi tutkittavat ehdottivat laadukasta tieteellistä tutkimusta, tieteen yleistajuistamista ja meritoituneita viestinviejiä.
Tämän tutkielman tulokset näyttävät tutkijoiden vuorovaikutuksen olevan syvästi kielellistä toimintaa, joka on riippuvaista tutkijoiden välisistä suhteista ja suhtautumisesta tutkimuksen tekemiseen. Tutkielman tulokset mukailevat aikaisempaa tutkimusta aiheesta ja tuo uuden näkökulman kielenkäytön rooliin monitieteisessä vuorovaikutuksessa. Tämän tutkimuksen tulosten pohjalta ehdottaisin monitieteellisiin projekteihin osallistuvia perehtymään projektipariensa tieteenaloihin ja toisiin tutkijoihin ihmisinä.
Tutkimusmenetelmänä käytettiin havainnointia ja havainnoinnin pohjalta rakennettua haastattelua. Havainnointi kohdistui videoituun tilanteeseen, jossa monitieteinen tutkimusryhmä suunnittelivat vuorovaikutusta tutkimusryhmän sidosryhmien kanssa. Havainnoinnin avulla pyrittiin tunnistamaan vuorovaikutuksessa ilmeneviä haasteita ja rajakohteita, jotka mahdollistivat monitieteisen tutkimusryhmän toiminnan. Tämän lisäksi havainnoinnissa pyrittiin kiinnittämään huomiota niihin mahdollisiin ongelmiin, mitä tutkimusryhmä kohtaa pyrkiessään kommunikoimaan sidosryhmiensä kanssa. Tutkielmaa varten haastateltiin tutkijoita, ketkä esiintyivät niillä videoilla, mitä havainnoin. Haastattelun tarkoituksena oli selvittää millaisia haasteita tutkijat ovat kohdanneet monitieteellisessä tutkimustoiminnassa, sekä miten nämä haasteet pyrittiin ratkaisemaan. Vuorovaikutusta tarkasteltiin tiedeviestinnän jatkumo-malliin pohjautuen. Vuorovaikutus jaettiin tutkimusryhmän sisäiseen vuorovaikutukseen ja tutkimusryhmästä lähtevään ulkoiseen vuorovaikutukseen. Aineistot analysoin laadullisella sisällönanalyysillä, jossa on viitteitä diskurssianalyysistä.
Keskeisiä haasteita ryhmän sisäiselle vuorovaikutukselle olivat monitulkintaiset, tai täysin vieraat käsitteet tieteenalojen välillä, toisistaan poikkeavat tutkimusmetodit ja tieteenalojen erilainen ‘kieli’ eli erilaiset kielipelit. Näiden haasteiden ratkaisukeinoina näyttäytyivät tieteelliset käsitteet, metodologiat ja toisten tieteenalojen perusteet rajakohteina. Rajakohteiden lisäksi vuorovaikutuksen onnistumisen kannalta tärkeää oli tutkijoiden kunnioitus toisia tutkijoita ja tieteenaloja kohtaan, sekä tutkijan halu ymmärtää muita tieteenaloja. Keskeiset havaitut haasteet ryhmän ulkopuolisesta vuorovaikutuksesta olivat tutkijoiden kokemus siitä, että heidän asiantuntijuuttansa ei oteta vakavasti ja tieteellisen tutkimuksen ymmärrettävyys, sekä päättäjien poliittiset intressit, jotka voivat olla ristiriidassa tutkijoiden esittämien toimintaehdotusten kanssa. Näiden haasteiden ratkaisukeinoiksi tutkittavat ehdottivat laadukasta tieteellistä tutkimusta, tieteen yleistajuistamista ja meritoituneita viestinviejiä.
Tämän tutkielman tulokset näyttävät tutkijoiden vuorovaikutuksen olevan syvästi kielellistä toimintaa, joka on riippuvaista tutkijoiden välisistä suhteista ja suhtautumisesta tutkimuksen tekemiseen. Tutkielman tulokset mukailevat aikaisempaa tutkimusta aiheesta ja tuo uuden näkökulman kielenkäytön rooliin monitieteisessä vuorovaikutuksessa. Tämän tutkimuksen tulosten pohjalta ehdottaisin monitieteellisiin projekteihin osallistuvia perehtymään projektipariensa tieteenaloihin ja toisiin tutkijoihin ihmisinä.
Kokoelmat
- Avoin saatavuus [38840]