Toiminnallisten opetusmenetelmien soveltuvuus lukion maantieteen opetukseen

Abstract

Tutkielmani käsittelee, miten toiminnalliset opetusmenetelmät soveltuvat lukion maantieteen opetukseen. Toiminnallisiin opetusmenetelmiin sisältyy liike ja näitä on tutkittu edellisten vuosien aikana entistä enemmän, koska on havaittu, miten passiivisuus vaikuttaa negatiivisesti opiskelijoihin sekä oppimiseen. Liikkumista oppitunneilla on pyritty lisäämään lukioissa Liikkuva Opiskelu -hankkeilla ja -ohjelmilla, jotka ovat vaikuttaneet positiivisesti esimerkiksi fyysiseen terveyteen, tunnilla viihtymiseen sekä oppimistuloksiin. Tutkimuksessani keräsin aineistoa kolmella eri tavalla: (1) toiminnallisiin opetustuokioihin osallistuneille opiskelijoille kysely, (2) puolistrukturoitu haastattelu opettajille sekä (3) itse tekemäni osallistuva havainnointi toiminnallisista opetustuokioista. Kokoamani aineiston perusteella opiskelijat kokevat toiminnalliset opetusmenetelmät pääasiassa mukaviksi ja viihtyisyyttä lisääviksi, mutta muutamat ajattelevat niiden olevan tylsiä. Opettajien kokemukset toiminnallisista opetusmenetelmistä ovat vaihtelevia: toisaalta tiedostetaan toiminnallisuuden olevan hyödyllistä ja oppimista tehostavaa, mutta rajallinen aika ja resurssien puute asettavat suurimmat haasteet toiminnallisuuden toteuttamiselle. Toiminnallisen opetuksen toteuttamiseen vaikuttaa myös ryhmäkoko, ryhmän luonne ja käytettävissä olevat tilat. Toiminnalliset opetusmenetelmät sopisivat hyvin lukion maantieteen opetukseen ja kyseisellä opetusmenetelmällä on paljon annettavaa opetukselle. Toiminnallisten menetelmien laajempi käyttöönotto lukion maantieteen opetuksessa vaatisi kuitenkin resurssien ja käytettävissä olevan ajan kasvamista, esimerkiksi materiaalipankkia toiminnallisiin menetelmiin sekä aktiivista tutkimuksien tekemistä aiheesta.