Asuinkerrostalo Vantaan Kivistöön
Hakumäki, Hermanni (2024-06-25)
Hakumäki, Hermanni
H. Hakumäki
25.06.2024
© 2024, Hermanni Hakumäki. Tämä Kohde on tekijänoikeuden ja/tai lähioikeuksien suojaama. Voit käyttää Kohdetta käyttöösi sovellettavan tekijänoikeutta ja lähioikeuksia koskevan lainsäädännön sallimilla tavoilla. Muunlaista käyttöä varten tarvitset oikeudenhaltijoiden luvan.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-202406254929
https://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-202406254929
Tiivistelmä
Kandidaatintyöni sisältö on koottu yhteisprojektiksi kutsutusta kolmen kurssin kokonaisuudesta. Kurssit ovat asemakaavasuunnittelun kurssi, asuntosuunnittelun kurssi ja kerrostalosuunnittelun kurssi. Työssäni painottuu asuntosuunnittelun kurssin sisällöt.
Yhteisprojektin alussa asemakaavasuunnittelun kurssilla tuli laatia aluesuunnitelma Vantaan Kivistön suuralueelle tulevan Lapinkylän lähijuna-aseman läheisyyteen. Suunnitelmassa tuli huomioida Vantaan kaupungin alueen suunnittelulle asettamat tavoitteet. Suunnitelmassani geometristen umpikortteleiden väliin muodostuu vaihtelevia tiloja ja aluetta läpäisee paikoin kapeneva ja paikoin aukeava puistoalue, joka on vaivattomasti saavutettavissa kaikista alueen kortteleista. Ajoneuvoliikenteeltä rauhoitettu puistoketju toimii umpikorttelien puolijulkisten sisäpihojen luontevana jatkeena: alueen asukkaiden yhteisenä pihana ja kohtaamispaikkana. Tavoitteena suunnitelmassa oli tarjota edellytyksiä viihtyisälle ja kestävälle kaupunkiasumiselle.
Asuntosuunnittelun kurssilla tuli valita aluesuunnitelmasta yksi kortteli ja korttelista yksi rakennus. Tarkempaan tarkasteluun valitsin korttelin, joka idässä rajaa aukioiden sarjaa ja etelässä puistovyöhykettä. Suunnittelun kohteeksi valitsin rakennuksen korttelin lounaisnurkasta. Kortteliin laadittiin myös kerrostalosuunnittelun kurssilla pihasuunnitelma. Kerrostalosuunnitelmaa työstettiin molemmilla kursseilla.
Kuusikerroksisen kerrostalon yhteistilat on sijoitettu pääosin ensimmäiseen kerrokseen. Osa yhteistiloista on ylimmässä kerroksessa, josta on pääsy kattoterassille. Asunnoissa oleskelutilojen luonnonvalon määrä on maksimoitu sijoittamalla eteiset ja märkätilat rungon pimeisiin kohtiin. Lisäksi tavoitteena oli luoda myös pienimpiin asuntoihin tilasarjoja ja kiinnostavia näkymiä. Asuntojen sisäänvedetyt parvekkeet mahdollistavat oleskelutiloista maisemat useisiin suuntiin. Suurien lattiaan ulottuvien ikkunoiden lisäksi pyrin häivyttämään ulko- ja sisätilan välistä rajaa mahdollistamalla suoran pääsyn parvekkeelle tai ranskalaiselle parvekkeelle kaikista oleskelutiloista ja makuuhuoneista. Kaikki perheasunnot on sijoitettu siten, että ne ovat läpituuletettavissa. Tavoitteena oli luoda viihtyisiä, toimivia ja kiinnostavia asuntoja ilman hukkaneliöitä.
Rakennus on betonirunkoinen ja ulkoverhous on tiiltä. Aukotus ja sisäänvedot luovat rakennuksen julkisivuihin rytmiä. Vaihteleva harjalinja yhdessä vaihtuvan tiiliverhouksen sävyn kanssa pilkkoo rakennusmassaa pienempiin osiin. Tavoitteena oli luoda massoittelulla, aukotuksella, sisäänvedoilla ja tiilen sävyä ja limitystä vaihtelemalla rakennukseen sekä kaupunkiympäristöön mielenkiintoisuutta ja pienmittakaavaisuutta. Arkkitehtuurin kannalta keskeisiä kohtia tutkin tarkemmin detaljikuvatasolle asti.
Yhteisprojektin alussa asemakaavasuunnittelun kurssilla tuli laatia aluesuunnitelma Vantaan Kivistön suuralueelle tulevan Lapinkylän lähijuna-aseman läheisyyteen. Suunnitelmassa tuli huomioida Vantaan kaupungin alueen suunnittelulle asettamat tavoitteet. Suunnitelmassani geometristen umpikortteleiden väliin muodostuu vaihtelevia tiloja ja aluetta läpäisee paikoin kapeneva ja paikoin aukeava puistoalue, joka on vaivattomasti saavutettavissa kaikista alueen kortteleista. Ajoneuvoliikenteeltä rauhoitettu puistoketju toimii umpikorttelien puolijulkisten sisäpihojen luontevana jatkeena: alueen asukkaiden yhteisenä pihana ja kohtaamispaikkana. Tavoitteena suunnitelmassa oli tarjota edellytyksiä viihtyisälle ja kestävälle kaupunkiasumiselle.
Asuntosuunnittelun kurssilla tuli valita aluesuunnitelmasta yksi kortteli ja korttelista yksi rakennus. Tarkempaan tarkasteluun valitsin korttelin, joka idässä rajaa aukioiden sarjaa ja etelässä puistovyöhykettä. Suunnittelun kohteeksi valitsin rakennuksen korttelin lounaisnurkasta. Kortteliin laadittiin myös kerrostalosuunnittelun kurssilla pihasuunnitelma. Kerrostalosuunnitelmaa työstettiin molemmilla kursseilla.
Kuusikerroksisen kerrostalon yhteistilat on sijoitettu pääosin ensimmäiseen kerrokseen. Osa yhteistiloista on ylimmässä kerroksessa, josta on pääsy kattoterassille. Asunnoissa oleskelutilojen luonnonvalon määrä on maksimoitu sijoittamalla eteiset ja märkätilat rungon pimeisiin kohtiin. Lisäksi tavoitteena oli luoda myös pienimpiin asuntoihin tilasarjoja ja kiinnostavia näkymiä. Asuntojen sisäänvedetyt parvekkeet mahdollistavat oleskelutiloista maisemat useisiin suuntiin. Suurien lattiaan ulottuvien ikkunoiden lisäksi pyrin häivyttämään ulko- ja sisätilan välistä rajaa mahdollistamalla suoran pääsyn parvekkeelle tai ranskalaiselle parvekkeelle kaikista oleskelutiloista ja makuuhuoneista. Kaikki perheasunnot on sijoitettu siten, että ne ovat läpituuletettavissa. Tavoitteena oli luoda viihtyisiä, toimivia ja kiinnostavia asuntoja ilman hukkaneliöitä.
Rakennus on betonirunkoinen ja ulkoverhous on tiiltä. Aukotus ja sisäänvedot luovat rakennuksen julkisivuihin rytmiä. Vaihteleva harjalinja yhdessä vaihtuvan tiiliverhouksen sävyn kanssa pilkkoo rakennusmassaa pienempiin osiin. Tavoitteena oli luoda massoittelulla, aukotuksella, sisäänvedoilla ja tiilen sävyä ja limitystä vaihtelemalla rakennukseen sekä kaupunkiympäristöön mielenkiintoisuutta ja pienmittakaavaisuutta. Arkkitehtuurin kannalta keskeisiä kohtia tutkin tarkemmin detaljikuvatasolle asti.
Kokoelmat
- Avoin saatavuus [38840]