Inkluusioperiaate ja kolmiportaisen tuen malli luokanopettajakoulutuksen opetussuunnitelmissa

Abstract

Tämän pro gradu –tutkielman tavoitteena on selvittää, minkälaisia valmiuksia suomenkielinen opettajankoulutus antaa inkluusioperiaatteen mukaiseen toimintaan. Lisäksi tutkielmassa selvitetään, miten luokanopettajien koulutuksissa tulee eri yliopistojen opetussuunnitelmien mukaan huomioiduksi oppimisen ja koulunkäynnin kolmiportaiseen tukimalliin liittyvät teemat. Tutkimusta opettajankoulutusten ympärillä on toteutettu vuosien varrella runsaasti. Tuoreiden vertailevalla otteella tuotettujen opetussuunnitelma-analyysien määrä on kuitenkin olematon. Pro gradu –tutkielmamme merkitys perustuu tämän tutkimusaukon täyttämiseen.

Tutkielmamme sijoittuu laadullisen tutkimuksen kentälle, ja sisällönanalyysi on toteutettu teorialähtöisesti. Tarkastelun kohteena ovat kuluvana lukukautena, eli vuosina 2023–2024, voimassa olevat suomenkielisten luokanopettajakoulutusten opetussuunnitelmat. Tutkielman aineisto sisältää Helsingin yliopiston, Tampereen yliopiston, Turun yliopiston, Jyväskylän yliopiston, Oulun yliopiston, Lapin yliopiston ja Itä-Suomen yliopiston opetussuunnitelmat, jotka ovat verkossa vapaasti saatavilla.

Tutkielmamme tulokset osoittavat, että inkluusion ja kolmiportaisen tuen mallin teemoja käsitellään opetussuunnitelmien perusteella kaikissa suomenkielisissä luokanopettajakoulutuksissa, mutta niiden tarkastelun määrä, laajuus ja syvyys vaihtelevat eri yliopistojen kesken merkittävästi. Opetussuunnitelmien mukaan inkluusioon perehdytään jokaisessa tutkimuksessa mukana olleessa yliopistossa, ja inkluusion osalta keskeisiä teemoja ovat tasa-arvo ja yhdenvertaisuus, osallisuus ja eriarvoisuus sekä moninaisuus. Jokaisen yliopiston luokanopettajakoulutuksen opetussuunnitelmissa toistuvia kolmiportaiseen tukeen liittyviä teemoja ovat sidosryhmäyhteistyö sekä oppimisen ja koulunkäynnin tuen keinot.

Tutkielmamme tulosten perusteella yliopistojen opetussuunnitelmat eivät inkluusion ja kolmiportaisen tukimallin osalta ole yhteneväisiä. Opetussuunnitelmien perusteella voinemme todeta, että yliopistot saattavat tarjota tuleville opettajille toisistaan eriävät lähtökohdat inkluusion ja oppilaiden tukeen liittyvien periaatteiden ja käytänteiden omaksumiselle. Tulokset viittaavat opettajankoulutuksen kansallisen yhtenäistämisen tarpeeseen.