Varjakan sahayhdyskunnan teollisuusperinnön uudelleenkäyttö ja sen merkitykset
Liedes, Niko (2024-06-24)
Liedes, Niko
N. Liedes
24.06.2024
© 2024 Niko Liedes. Ellei toisin mainita, uudelleenkäyttö on sallittu Creative Commons Attribution 4.0 International (CC-BY 4.0) -lisenssillä (https://creativecommons.org/licenses/by/4.0/). Uudelleenkäyttö on sallittua edellyttäen, että lähde mainitaan asianmukaisesti ja mahdolliset muutokset merkitään. Sellaisten osien käyttö tai jäljentäminen, jotka eivät ole tekijän tai tekijöiden omaisuutta, saattaa edellyttää lupaa suoraan asianomaisilta oikeudenhaltijoilta.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-202406244858
https://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-202406244858
Tiivistelmä
Tutkielmassani tarkastellaan Oulunsalon Varjakan saarisahayhdyskuntaan liittyvän teollisuusperinnön uudelleenkäyttöä ja siihen liittyviä merkityksiä. Käyttöä ja merkityksiä tarkastelemalla pyrin selvittämään sitä, millä perusteella Varjakka on saavuttanut nykyisen muotonsa, ja miten alueen nykyinen käyttö vaikuttaa Varjakan teollisuusperinnölliseen merkitykseen.
Teoreettinen viitekehys tutkimuksessani liittyy teollisuusperinnön tutkimukseen. Tutkielmani puitteissa teollisuusperinnön ymmärretään muodostuvan erilaisten valintojen tuloksena. Erilaiset arvot ja merkitykset ohjaavat sitä, mitä päätetään säilyttää ja miten. Teollisuusperinnön säilyttämisessä nykyisin yleinen tapa on käyttää ympäristöä uudelleen jossain toisessa käyttötarkoituksessa kuin mihin se on alun perin tarkoitettu. Uudessa käytössä kohde voi myös saada uusia merkityksiä. Aineiston analyysi pohjautuu tutkielmassani haastatteluiden teoreettiseen lukemiseen, jossa aineistoa tarkastellaan jonkin tietyn teorian näkökulmasta. Koska tutkimukseni perustuu teollisuusperinnön ja sen uudelleenkäytön tutkimukseen, etsin aineistostani esimerkkejä Varjakkaan liittyvästä uudelleenkäytöstä, ja luokittelen ne eri ryhmiin, kuten virkistys-, taide-, tai perintökäyttöön.
Käyttämäni aineisto koostuu Oulun yliopiston arkeologian ja kulttuuriantropologian vuosien 2019 ja 2021 kandiharjoitteluiden aikana kerättyihin Varjakan sahan historiaa käsitteleviin teemahaastatteluihin. Haastateltavaksi valikoituneet informantit ovat pääosin 1930–1940-lukujen vaihteessa syntyneitä henkilöitä, jotka ovat esimerkiksi sahatyöläisten jälkeläisiä. Haastatellut olivat myös Varjakan alueen aktiivisia käyttäjiä, jolloin aineistosta oli hahmotettavissa Varjakkaan liittyvää käyttöä ja siinä tapahtuvaa muutosta vuosien varrella.
Tutkielmassa käsitellyt informantit olivat käyttäneet Varjakan teollisuusympäristöä monilla eri tavoilla. Osalle informanteista Varjakan teollisuusperintöä käytettiin osana sekä henkilökohtaista muistamista että osana perintötiedon eteenpäin siirtämistä esimeriksi opastettujen kierrosten avulla. Varjakka toimi lisäksi paikallisille informanteille virkistyskohteena sekä arkisen käytön että paikallisen kyläyhdistyksen tapahtumien järjestämisen kautta. 1990-luvulta lähtien Varjakan sahan ympäristö on myös houkutellut taiteilijoita, joille Varjakan merkitys perustui etenkin sen historiallisen kerrostuneisuuden ja ympäröivän luonnon potentiaaliin inspiraation lähteenä. Informanttien henkilökohtaisissa Varjakkaan liitetyissä merkityksissä, paikallisyhdistysten toiminnassa ja taidetoiminnassa alueen historia ja luonto olivat keskeisessä osassa. Varjakan sahayhdyskunnan ympäristössä tapahtunut muutos teollisuustoiminnan päättymisen jälkeen on luonut historiallisesti kerrostuneen ja merkityksiltään monipuolisen alueen, jota halutaan myös hyödyntää. Näihin merkityksiin pohjautuva uudenlainen paikallistoiminta myös edesauttaa historia- ja perintötiedon siirtymistä eteenpäin tulevaisuuteen.
Teoreettinen viitekehys tutkimuksessani liittyy teollisuusperinnön tutkimukseen. Tutkielmani puitteissa teollisuusperinnön ymmärretään muodostuvan erilaisten valintojen tuloksena. Erilaiset arvot ja merkitykset ohjaavat sitä, mitä päätetään säilyttää ja miten. Teollisuusperinnön säilyttämisessä nykyisin yleinen tapa on käyttää ympäristöä uudelleen jossain toisessa käyttötarkoituksessa kuin mihin se on alun perin tarkoitettu. Uudessa käytössä kohde voi myös saada uusia merkityksiä. Aineiston analyysi pohjautuu tutkielmassani haastatteluiden teoreettiseen lukemiseen, jossa aineistoa tarkastellaan jonkin tietyn teorian näkökulmasta. Koska tutkimukseni perustuu teollisuusperinnön ja sen uudelleenkäytön tutkimukseen, etsin aineistostani esimerkkejä Varjakkaan liittyvästä uudelleenkäytöstä, ja luokittelen ne eri ryhmiin, kuten virkistys-, taide-, tai perintökäyttöön.
Käyttämäni aineisto koostuu Oulun yliopiston arkeologian ja kulttuuriantropologian vuosien 2019 ja 2021 kandiharjoitteluiden aikana kerättyihin Varjakan sahan historiaa käsitteleviin teemahaastatteluihin. Haastateltavaksi valikoituneet informantit ovat pääosin 1930–1940-lukujen vaihteessa syntyneitä henkilöitä, jotka ovat esimerkiksi sahatyöläisten jälkeläisiä. Haastatellut olivat myös Varjakan alueen aktiivisia käyttäjiä, jolloin aineistosta oli hahmotettavissa Varjakkaan liittyvää käyttöä ja siinä tapahtuvaa muutosta vuosien varrella.
Tutkielmassa käsitellyt informantit olivat käyttäneet Varjakan teollisuusympäristöä monilla eri tavoilla. Osalle informanteista Varjakan teollisuusperintöä käytettiin osana sekä henkilökohtaista muistamista että osana perintötiedon eteenpäin siirtämistä esimeriksi opastettujen kierrosten avulla. Varjakka toimi lisäksi paikallisille informanteille virkistyskohteena sekä arkisen käytön että paikallisen kyläyhdistyksen tapahtumien järjestämisen kautta. 1990-luvulta lähtien Varjakan sahan ympäristö on myös houkutellut taiteilijoita, joille Varjakan merkitys perustui etenkin sen historiallisen kerrostuneisuuden ja ympäröivän luonnon potentiaaliin inspiraation lähteenä. Informanttien henkilökohtaisissa Varjakkaan liitetyissä merkityksissä, paikallisyhdistysten toiminnassa ja taidetoiminnassa alueen historia ja luonto olivat keskeisessä osassa. Varjakan sahayhdyskunnan ympäristössä tapahtunut muutos teollisuustoiminnan päättymisen jälkeen on luonut historiallisesti kerrostuneen ja merkityksiltään monipuolisen alueen, jota halutaan myös hyödyntää. Näihin merkityksiin pohjautuva uudenlainen paikallistoiminta myös edesauttaa historia- ja perintötiedon siirtymistä eteenpäin tulevaisuuteen.
Kokoelmat
- Avoin saatavuus [42497]

