“Se syö ihmisiä, se oikeesti syö muita ihmisiä” : eläimet lasten kertomuksissa
Niskanen, Ulla (2024-06-20)
Niskanen, Ulla
U. Niskanen
20.06.2024
© 2024, Ulla Niskanen. Tämä Kohde on tekijänoikeuden ja/tai lähioikeuksien suojaama. Voit käyttää Kohdetta käyttöösi sovellettavan tekijänoikeutta ja lähioikeuksia koskevan lainsäädännön sallimilla tavoilla. Muunlaista käyttöä varten tarvitset oikeudenhaltijoiden luvan.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-202406204811
https://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-202406204811
Tiivistelmä
Tämän tutkielman tarkoituksena on tarkastella lasten kuvauksia eläimistä sekä eläinten ja ihmisten välisestä suhteesta. Aineistona tutkimuksessa on käytetty 94 sadutusmenetelmällä Suomessa kirjattua lasten kertomusta, jotka ovat osa Liisa Karlssonin vuosina 2000–2013 keräämää aineistoa Lasten satuja Suomesta ja ulkomailta 2000–2013. Tutkielmassa tarkastellaan saduissa ilmenevää eläimen itseis- tai välinearvoa, toimijuutta, eläinten suhdetta ihmiseen, suhdetta muihin eläimiin sekä ylläpitävätkö lapset tuttuja käsityksiä eläinten ominaisuuksista ja kuvauksista. Tutkielmassa pyrin aineiston narratiivisen analyysin avulla vastaamaan kahteen tutkimuskysymykseeni, joita ovat Miten eläimet näyttäytyvät lasten kertomissa saduissa? sekä Minkälaisena ihmisten ja eläinten välinen suhde saduissa ilmentyy?
Ihmisten ja eläinten välillä on kautta aikain ollut moninaisia suhteita. Eläimiä voi nähdä televisiossa, metsässä, kaduilla, kodeissamme, lautasella ja yllämme. Lapset ovat luontaisesti kiinnostuneita eläimistä. Kuitenkin lasten ja eläinten välisiin suhteisiin voi liittyä myös esimerkiksi pelkoa, vallankäyttöä tai laiminlyöntiä. Lastenmediat pursuvat eläinkuvauksia, jotka ovat lähes poikkeuksetta aikuisten luomia. Elämme ilmastonmuutoksen aikakautta, jolloin eläinsuhteiden uudelleenmäärittely ja kriittinen tarkastelu voi tarjota vastauksia ilmastonmuutoksen kohtalonkysymyksiin. Tutkielma asettuu yhteiskuntatieteellisen eläintutkimuksen alaisuuteen ja se on toteutettu monilajisuus tiedostaen.
Tutkielman tuloksien mukaan on tärkeää luoda ympäristöjä, joissa lapsia kuullaan. Sadutus on menetelmänä rikas ja se mahdollistaa lapsen täysin vapaan kerronnan. Aineistona käytettyjen satujen eläinaiheet olivat lasten itse valitsemia, eikä heitä ohjattu sadutustilanteessa mihinkään kerronnalliseen suuntaan. Lasten kerronta toisti suoranaisesti jo olemassa olevia satuja. Saduissa eläimiä arvotettiin niiden lajien perusteella, saman toistuessa myös tosielämässämme. Lasten saduissa käyttämä lajisto oli laajaa ja rikasta ja se ulottui esimerkiksi suomalaisissa metsissä asuvien eläinlajien ylitse. Ihmisen valta maapallolla sekä lastenmedioiden eläinkuvaukset olivat nähtävissä tutkielman aineistossa, eläimiin kohdistettiin valtaa ja hoivaa sekä ne toimivat ihmisten kaltaisesti. Lajeista suosituin oli kissa, joka esiintyi 17 sadussa. Tuotantoeläimet väistyivät lasten kerronnassa lemmikkieläinten, harraste-eläinten sekä luonnossa elävien eläinten tieltä.
Ihmisten ja eläinten välillä on kautta aikain ollut moninaisia suhteita. Eläimiä voi nähdä televisiossa, metsässä, kaduilla, kodeissamme, lautasella ja yllämme. Lapset ovat luontaisesti kiinnostuneita eläimistä. Kuitenkin lasten ja eläinten välisiin suhteisiin voi liittyä myös esimerkiksi pelkoa, vallankäyttöä tai laiminlyöntiä. Lastenmediat pursuvat eläinkuvauksia, jotka ovat lähes poikkeuksetta aikuisten luomia. Elämme ilmastonmuutoksen aikakautta, jolloin eläinsuhteiden uudelleenmäärittely ja kriittinen tarkastelu voi tarjota vastauksia ilmastonmuutoksen kohtalonkysymyksiin. Tutkielma asettuu yhteiskuntatieteellisen eläintutkimuksen alaisuuteen ja se on toteutettu monilajisuus tiedostaen.
Tutkielman tuloksien mukaan on tärkeää luoda ympäristöjä, joissa lapsia kuullaan. Sadutus on menetelmänä rikas ja se mahdollistaa lapsen täysin vapaan kerronnan. Aineistona käytettyjen satujen eläinaiheet olivat lasten itse valitsemia, eikä heitä ohjattu sadutustilanteessa mihinkään kerronnalliseen suuntaan. Lasten kerronta toisti suoranaisesti jo olemassa olevia satuja. Saduissa eläimiä arvotettiin niiden lajien perusteella, saman toistuessa myös tosielämässämme. Lasten saduissa käyttämä lajisto oli laajaa ja rikasta ja se ulottui esimerkiksi suomalaisissa metsissä asuvien eläinlajien ylitse. Ihmisen valta maapallolla sekä lastenmedioiden eläinkuvaukset olivat nähtävissä tutkielman aineistossa, eläimiin kohdistettiin valtaa ja hoivaa sekä ne toimivat ihmisten kaltaisesti. Lajeista suosituin oli kissa, joka esiintyi 17 sadussa. Tuotantoeläimet väistyivät lasten kerronnassa lemmikkieläinten, harraste-eläinten sekä luonnossa elävien eläinten tieltä.
Kokoelmat
- Avoin saatavuus [34566]