”When one has consciously chosen to live” : amerikkalaisen humanistipsykologi Rollo Mayn käsitys hyvästä elämästä 1950–1969

Abstract

Tutkielmani kohteena on yhdysvaltalaisen humanistipsykologi Rollo Mayn (1909–1994) ajattelu. Tutkin Mayn käsitystä hyvästä elämästä, jonka konteksti on 1950-luvun Yhdysvallat. Hyvän elämän esteenä Mayn potilaiden keskuudessa olivat lievät mielenterveyden ongelmat, eli neuroosit, jotka olivat lähinnä henkilökohtaista elämänlaatua heikentäviä. Niistä merkittävin oli ahdistuneisuus. Lähteinäni käytän Mayn teoksia The Meaning of Anxiety (1950) sekä Man’s Search for Himself (1953). Lisäksi lähteitäni ovat Rollo Mayn esseet hänen toimittamissaan teoksissa. Tutkimukseni metodi on kontekstualisoiva lähiluku, joka tähtää tekstien syvälliseen ymmärtämiseen tarkastelemalla niiden kielellistä, semanttista, rakenteellista ja kulttuurista tasoa. Hyvän elämän käsitys rakentuu työssäni Mayn sopeutumis- ja kulttuurikriittisen ajattelun kautta. Humanistipsykologeja yhdistää käsitys itseään toteuttavasta ihmisestä. May erottuu joukosta sillä, että hän tarttui haasteeseen yrittää selvittää ja käsitellä sitä prosessia, joka johtaa itseään toteuttavan ihmisen ominaisuuksien saavuttamiseen, joita muut ovat vain havainnoineet. Mayn lähtökohta hänen teoksilleen oli selittää ja selvittää neuroosien, eli pääasiassa ahdistuksen juurisyyt. May nimesi ongelmaksi 1950-lukulaisen amerikkalaisen elämäntavan ja kulttuurin, joka on yhtä aikaa ahdistuneisuuden syy ja seuraus. Ymmärtääkseen sitä, miten hänen aikalaiskulttuurinsa oli muodostunut ahdistusta ruokkivaksi, hän muodosti oman käsityksensä ihmisen kulttuuris-historiallisesta kehityskaaresta, joka vastasi hänen kysymyksiinsä. May ajatteli, että elämäntapa ja kulttuuri aiheuttaa ahdistusta, koska niihin sopeutuminen vaati ihmiseltä itsensä eri osioiden tukahduttamista. Toisaalta kulttuuri on myös muodostunut sen ympärille, että ihminen säästyisi ahdistuksen tunteelta. Mayn mukaan hänen aikalaiskulttuurinsa kärsii merkityksien tyhjiöstä ja tämä merkityksettömyyden uhka on yksi ahdistuksen lähde. Merkityksien tyhjiö on Mayn mukaan teollistumisen, luonnontieteellisen tieteen ihanteen ja järjen korostumisen seuraamusta. Suojellakseen itseään merkityksien tyhjiöltä yksilö takertuu kulttuurin tarjoamiin valheellisiin merkityksiin, joista useimmat ovat materialistisia. Ahdistus ei ole Mayn mukaan pelkästään negatiivinen asia, koska se kertoo mahdollisuudesta. Ihminen, joka ei ymmärrä sitä, haluaa eroon mahdollisuudesta, eli hän haluaa vierittää vastuun itsestään ja omista valinnoistaan jollekin muulle auktoriteetille. Jos ihminen kuitenkin osoittaa rohkeutensa ja ottaa riskin, eli kohtaa oman vapautensa, hän saa lopulta luotua ja annettua uuden sisäsyntyisen merkityksen itselleen. Tämän merkityksen omaksuminen, jonka syntymisen ehtoa on oman tahdon ja vapauden valjastaminen, johtaa Mayn mukaan hyvään elämään.