Terrorismin käsittely Suomen turvallisuus- ja puolustuspoliittisissa selonteoissa vuosina 1997–2012

Abstract

Tässä tutkielmassa tutkin miten terrorismia on käsitelty turvallisuusuhkana Suomen turvallisuus- ja puolustuspoliittisissa selonteoissa vuosina 1997–2012. Al-Qaidan syyskuun 11. päivä vuonna 2001 tekemät terrori-iskut olivat järkyttävä ja mullistava tapahtuma. Tutkielmassa käsitellään iskujen vaikutuksia Suomen virallisiin turvallisuuspoliittisiin linjauksiin sekä lyhyellä että hieman pidemmällä aikavälillä. Lisäksi tarkastellaan minkä teemojen yhteydessä terrorismi on selonteoissa nostettu esiin ja miksi.

Lähdeaineisto koostuu valtioneuvoston turvallisuus- ja puolustuspoliittisista selonteoista. Aineistoon kuuluvat selonteot ovat vuoden 1997, 2001, 2004, 2009 ja 2012 selonteot. Lisäksi tarkastellaan vuoden 2001 selontekoon liittyvää Puolustusvaliokunnan mietintöä 2/2001 vp. Tutkielman tutki-musmenetelmä on sisällön analyysi, mutta myös määrällisiä menetelmiä käytetään apuna vertailtaessa terrorismiin liittyvien mainintojen lukumäärää selonteoissa.

Tutkielman keskeinen havainto on, että syyskuun 11. päivän terrori-iskut lisäsivät terrorismin selonteoissa saamaa huomiota turvallisuusuhkana erittäin merkittävästi. Ennen iskuja terrorismi mainittiin vain joitain kertoja lähinnä osana potentiaalisia moderneja turvallisuusuhkia. Iskujen jälkeen Madridin ja Lontoon terrori-iskujen kerrannaisvaikutuksen seurauksena maininnat moninkertaistuivat samalla kun terrorismintorjuntaan alettiin panostaa myös konkreettisesti. Myös terrorismin määritelmä lisättiin rikoslakiin. Lähdeaineistosta selviää, että kansainvälinen yhteistyö ja erityisesti Euroopan Unionin rooli nähtiin ensiarvoisen tärkeäksi kaikissa selonteoissa, myös jo ennen suuren koko luokan terrori-iskuja, joskin niiden rooli korostui entisestään vuoden 2004 selonteosta eteenpäin. Konkreettisia terrorismin vastaisia toimenpiteitä olivat muun muassa lentokenttien turvatoimien tiukentaminen ja teletunnistetietojen tallentamisen aloittaminen. Lisäksi laadittiin terrorismin vastaisia strategioita, EU:n ensimmäinen strategia vuonna 2005 ja Suomen kansallinen terrorismintorjunnan strategia vuonna 2010. Tutkielmasta kuitenkin selviää, että terrorismiin viittaavat maininnat lähtivät hiljalleen laskuun vuoden 2004 selonteon jälkeen.

Tutkielma osoittaa, että terrorismin rooli turvallisuusuhkana kasvoi syyskuun 11. päivän ja myöhemmin Euroopassa tapahtuneiden terrori-iskujen seurauksena. Kuitenkin kun terrorismin vastaisia toimia saatiin integroitua lainsäädäntöön, terrorismin palstatila selonteoissa lähti laskuun. Myös terrorismintorjunnan strategioiden valmistuminen vähensi terrorismin uhan käsittelyä selonteoissa. Terrorismi on yhä todellinen uhka, nyt se vain tunnetaan paremmin.