Opettajien näkemyksiä transmediaan osana opetusta

Abstract

Tämän pro gradu-tutkielman tarkoituksena on tarkastella transmedian käyttöä opetuksessa peruskoulujen opettajien näkökulmasta. Transmedialla tarkoitetaan monen eri median rakentamaa kokemusta. Tutkimuksessa tarkasteltiin opettajien käsityksiä transmediasta ja informaatiolukutaidosta, formaalien ja informaalien opetusympäristöjen suhteesta monilukutaidon ja translukutaidon kehittymiseen sekä opettajien kokemuksia transmedian hyödyistä opetuksessa. Tutkielma toteutettiin osana BRIDGE-hanketta, jonka, tarkoituksena on edistää peruskouluikäisten lasten informaatiolukutaitoa esimerkiksi lasten kirjallisuuden ja transmedian keinoin.

Tutkimus toteutettiin laadullisesti. Tutkimusaineisto koostui kahdesta peruskouluopettajasta. Haastattelut tapahtuivat syys- ja lokakuussa 2023 ja haastattelumenetelmänä käytettiin teemahaastattelua. Aineiston analyysi toteutettiin aineistolähtöisellä sisällönanalyysillä.

Tutkielman keskeisimmät tulokset osoittavat, että transmedia on haastava käsite, sillä opettajilla on usein epävarmuuksia sen suhteen, millainen monimediallinen sisältö lukeutuu transmediaksi. Epävarmuus transmedian ja monimediallisuuden suhteen ilmenee tutkimusaineistossa myös syvällisemmin, sillä opetus liikkuu usein eri medioiden rajapinnoilla olematta kuitenkaan varsinaisesti transmediallista. Haastatellut kuvailivat transmediaa myönteiseksi lisäksi opetukselle, sillä se tarjoaa runsaasti mahdollisuuksia erilaisuuden huomioimiselle esimerkiksi eri oppimistyylien tai oppilaiden henkilökohtaisten lukutaitojen näkökulmasta. Translukutaito esiintyi haastateltujen toiminnassa muun muassa mediataitojen ja sisällönluomisen näkökulmasta. Mediataidot keskittyivät pitkälti käyttäjän oikeuksiin ja velvollisuuksiin esimerkiksi tekijänoikeus- ja sisällönjulkaisukysymyksissä. Sisällönluominen esiintyi käytännössä erilaisissa kotitehtävissä ja luokkavierailuihin liittyvässä mediatoiminnassa. Formaaleilla ja informaaleilla oppimisympäristöillä oli tutkimustuloksissa melko vahva riippuvuussuhde toisistaan, sillä monet informaaleiksi oppimisympäristöiksi miellettävät ympäristöt, kuten historialliset kohteet, toimivat tosiasiallisesti formaalien oppimisympäristöjen jatkeena, jolloin ympäristöillä on selkeä peruskouluopetuksessa hyödynnetty tarkoitus. Formaalit- ja informaalit oppimisympäristöt ovat linkittyneet keskenään melko selkeästi, mutta molempien ympäristöjen suhde toisiinsa vaikuttaa toimivan enemmän formaali- ja opettajavetoisesti, sillä haastatellut näkevät informaalin oppimisen taidot ja ympäristöt hyötyinä nimenomaan formaalille opetukselle.

Transmediaa on hankalaa tulkita omassa viitekehyksessään, sillä haastateltujen toiminta liikkuu usein transmediallisuuden ja monimediallisuuden rajapinnoilla, joilloin transmedia yhdistyy osaksi monilukutaidon kokonaisuutta. Eräs transmedian tärkeimmistä vahvuuksista on, että transmediallinen opetussisältö tarjoaa opetusta tukevia menetelmiä, jolloin opetusmenetelmät hyödyttävät ja motivoivat oppilaita. Transmedia tuo opetukselle kuitenkin ristiriitaisuuksia, koska oppilaiden erilaisuuden huomioiminen vaatii myös opettajalta enemmän työtä.