Metalinguistic awareness and language transfer from L2 English to L3 Swedish in cognate translation

Abstract

This thesis concerns the concepts of metalinguistic awareness (MLA) and language transfer (or crosslinguistic influence, CLI), with a specific focus on how they might relate to the language processing of native Finnish speakers. Metalinguistic awareness has been defined as the ability to think about and analyze different aspects of language consciously, while language transfer/CLI refers to a process where a language acquired by an individual influences the production or acquisition of another language. In prior research, it has been indicated that higher levels of MLA and the ability to derive positive CLI from other languages can be beneficial for the production and acquisition of an additional language, especially if the languages involved are typologically related. The aim of the current study was to examine the role of MLA and the CLI of English in the production of Swedish, with participants who had Finnish as their L1 (first language), English as their L2 and Swedish as their L3.

The current study was organized as a small-scale qualitative study, applying an introspective research framework established by Nina Woll (2018). Four university students with appropriate linguistic backgrounds took part in individually organized translation task sessions, where their task was to translate 30 Swedish nouns into Finnish while expressing their thought process out loud, producing elicitations known as think-aloud protocols (TAP). Twenty of the thirty nouns were under observation for analysis; these nouns shared a cognate relationship with an English noun, meaning that the participants could potentially utilize their L2 English in translation via language transfer and crosslinguistic lexical association. The TAPs were coded for incidence of positive and negative transfer from English to Swedish as well as for level of MLA, based on the depth of explicit analysis. Furthermore, each TAP was coded thematically to identify patterns of interest. After the translation tasks, the participants were interviewed individually to explore their perspectives on the role of English in Swedish production, in general and in the translation tasks.

In the interviews, the participants indicated that English is generally useful for understanding and learning Swedish and that their English proficiency had been helpful in the translation tasks. After coding and quantifying the levels of MLA and incidence of positive/negative language transfer, no numerical connection between level of MLA and language transfer could be established, though both phenomena manifested prominently in the data. The CLI of English was indicated in 32 of the 80 analyzed TAPs, meaning that English had a visible role in the translation process. However, only 16 of these TAPs resulted in positive transfer and correct translation, while the remaining 16 resulted in incorrect translation due to erroneous lexical association. The significance of English CLI was most prominent in TAPs involving lower levels of metalinguistic analysis, which occurred most often with target items that very closely resembled an English noun.

Overall, the functions of MLA and CLI in translation manifested as complicated in the current study. Further research of MLA and EN-SWE transfer in the Finnish context could focus on younger participants or on domains of transfer other than lexical cognates.

Tämä tutkielma käsittelee metakielellistä tietoisuutta (’metalinguistic awareness’) ja kielisiirtymää (’language transfer’), keskittyen eritoten suomea äidinkielenään puhuvien kielenkäsittelyyn. Metakielellinen tietoisuus on määritelty kyvyksi ajatella ja analysoida kieltä tietoisesti, kun taas kielisiirtymä (myös kieltenvälinen vaikutus, ’crosslinguistic influence’) viittaa ilmiöön, jossa yksilön oppima kieli vaikuttaa toisen kielen oppimiseen tai tuottamiseen. Aiemmassa tutkimuksessa on todettu, että korkea metakielellisen tietoisuuden taso ja kyky johtaa positiivista kielisiirtymää muista kielistä voivat hyödyttää uuden kielen tuottamista ja oppimista, erityisesti jos kielet ovat typologialtaan samankaltaisia. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli tarkastella metakielellisen tietoisuuden ja kielisiirtymän roolia ruotsin tuottamisessa – kohderyhmänä suomea äidinkielenään puhuvat opiskelijat, jotka ovat oppineet englannin toisena ja ruotsin kolmantena kielenä.

Tutkimus järjestettiin laadullisena ja pienessä mittakaavassa, soveltaen Nina Wollin (2018) kehittämää introspektiivista tutkimusrakennetta. Neljä soveltuvan kielitaustan omaavaa yliopisto-opiskelijaa osallistui yksittäin järjestettyihin käännössessioihin, joissa heidän tehtävänään oli kääntää 30 ruotsinkielistä substantiivia suomeksi. Käännössessiot järjestettiin ääneenajattelututkimuksena, jossa osallistujia ohjeistettiin selostamaan ajatuksiaan ääneen tehtävien aikana. Substantiiveista 20 oli varsinaisen analyysin kohteena; näille substantiiveille löytyy englannista vastaava sukulaissana, mikä periaatteessa mahdollisti osallistujille englannin hyödyntämisen käännöksissä, kielisiirtymän ja kieltenvälisen assosiaation kautta. Englannista lähtevä kielisiirtymä koodattiin osallistujien tuottamista ääneenajatteluista (’think-aloud protocols’); myös metakielellisen tietoisuuden taso koodattiin, perustuen osallistujan ilmaiseman tietoisen analyysin syvyyteen. Ääneenajattelut koodattiin johdonmukaisuuksien tunnistamiseksi myös temaattisesti. Käännöstehtävien jälkeen osallistujia haastateltiin vielä heidän näkemyksistään siitä, millainen rooli englannilla on ruotsin tuottamisessa yleisesti ja käännöstehtävissä.

Haastatteluissaan osallistujat ilmaisivat, että englannin kielestä on yleensä ottaen hyötyä ruotsin oppimisessa ja ymmärtämisessä ja että heidän englanninosaamisensa oli ollut avuksi käännöstehtävissä. Kun metakielellisen tietoisuuden ja kielisiirtymän ilmentymät oli koodattu ja määritetty numeerisesti, niiden välille ei pystytty toteamaan numeerista yhteyttä. Tästä huolimatta molemmat ilmiöt erottuivat selkeästi aineistosta. 80 analysoidusta ääneenajattelutuotoksesta 32 sisälsi englannista lähtevää kielisiirtymää ruotsin tuottamisessa, eli englannilla oli selkeä rooli käännösprosessissa. Kuitenkin vain 16 näistä tuotoksista sisälsi oikeaan käännökseen johtanutta positiivista siirtymää, kun taas loput 16 sisälsivät virheellisestä assosiaatiosta johtunutta negatiivista siirtymää. Englannin vaikutus oli ilmeisintä niissä tuotoksissa, joissa metakielellisen analyysin taso oli suhteellisen matala – nämä tuotokset liittyivät tavallisesti käännössanoihin, joiden muoto on hyvin samanlainen englannissa ja ruotsissa.

Metakielellisen tietoisuuden ja kieltenvälisen vaikutuksen funktiot käännöstilanteessa ilmenivät yleensä ottaen monimutkaisina tässä tutkimuksessa. Metakielelliseen tietoisuuteen sekä englannin ja ruotsin väliseen kielisiirtymään liittyvää tutkimusta voitaisiin suomalaisessa kontekstissa kohdistaa jatkossa nuorempiin kohderyhmiin tai muihin kielisiirtymän ilmentymiin sukulaissanojen sijasta.