Ravinnon lipidien vaikutus kolesteroliarvoihin

Abstract

Kolesterolitasojen nousu on nyky-yhteiskunnassa merkittävä huolenaihe, jonka huomaakin ihmisten terveydessä kautta maailman (World Health Organization, 2022). Epäterveelliset elämäntavat, kuten liikunnan vähäisyys, tupakanpoltto, alkoholi ja huono ruokavalio altistavat kolesterolitason nousulle, mutta aina terveilläkään elämäntavoilla ei voi estää kolesterolin nousua, sillä jotkut ihmiset ovat geneettisesti riskiryhmässä kärsiä korkeasta kolesterolista (Jarauta et al., 2020; Mayo Clinic, 2024). Joillakin alueilla perimä ja elintavat altistavatkin tyypillistä enemmän kohonneille kolesterolitasoille. Ongelma on paikoittain ollut niin vakava, että sen ratkaisemiseksi on aloitettu suuria hankkeita, kuten Pohjois-Karjala-projekti. Tässä vuonna 1972 aloitetussa hankkeessa yritettiin muuttaa ihmisten ruokailutottumuksia, joiden avulla alennettaisiin väestön kolesterolitasoja. Sen aikaisen käsityksen mukaan tyydyttyneiden rasvojen, eli puhekielessä kovien rasvojen käyttöä tulisi vähentää (Vartiainen et al., 2016). Tässä katsauksessa tutustutaan lähemmin siihen, pitävätkö nämä väitteet paikkaansa, ja millä mekanismeilla ne vaikuttavat elimistössä.

Lipidit, eli usein puhekielessä rasvat, ovat joukko yhdisteitä, joita saa useista eri lähteistä. Kaikista ravintoaineista lipidit ovat energiatiiveimpiä, eli ne sisältävät eniten ihmiselle käyttökelpoisessa muodossa olevaa energiaa painoyksikköä kohden. Jokainen gramma lipidejä sisältää yhdeksän kilokaloria, verrattuna hiilihydraattien ja proteiinien neljään (Patkova et al., 2017). Lipidit voidaan jakaa eri luokkiin riippuen niiden fyysisistä ominaisuuksista, molekyylin muodosta, tai esimerkiksi rasvahappokoostumuksesta. Koska lipidit eivät tyypillisesti ole vesiliukoisia, niitä kuljetetaan elimistössä lipoproteiineiksi kutsutuissa yksiköissä (Rodwell et al., 2015).

Kolesteroli itsessään on lipidi, jota muiden tapaan kuljetetaan kehossa lipoproteiineihin sitoutuneena, sen veteen liukenemattoman luonteen vuoksi. Se on elimistölle välttämätön molekyyli, jota tarvitaan esimerkiksi biologisten kalvojen rakennusaineeksi ja steroidihormonien synteesiin. Riippuen lipoproteiinimuodosta, jossa kolesterolia kuljetetaan, ovat sen terveysvaikutukset joko edullisia tai haitallisia (Paukner et al., 2022). Kolesterolia voi saada joko ravinnon kautta tai de novo -synteesillä (Shi et al., 2022).