Lottien kansainväliset suhteet Lotta Svärd -lehdessä vuosina 1939-1944

Abstract

Tutkielmassani tarkastelen Lotta Svärd -järjestön ylläpitämiä kansainvälisiä kontakteja ja niiden esittelyä Lotta Svärd -lehdessä vuosina 1939–1944. Lotta Svärd -järjestö oli suomalaisten naisten vapaaehtoinen maanpuolustusjärjestö, joka perustettiin suojeluskuntien tukijärjestöksi vuonna 1921. Järjestö lakkautettiin marraskuussa 1944. Aineistonani toimii Lotta Svärd: Lotta Svärd yhdistyksen äänenkannattaja -lehden julkaisut vuosilta 1939–1944. Lehti oli järjestön äänenkannattaja, jota julkaistiin vuosina 1929–1944. Lehden julkaisut ovat digitoituna Kansallisarkiston digipalvelussa ja tarkastelen digitaalista uudelleenjulkaisua alkuperäisen aikakausilehden tavoin lähiluennalla. Tutkimukseni keskeinen menetelmä on sisällönanalyysi, jonka periaatteiden mukaisesti etsin mistä kansainvälisyyteen liittyvistä asioista, aiheista ja teemoista aineistoni kertoo.

Lotat ylläpitivät suhteitaan muiden maiden maanpuolustusnaisten järjestöihin monella eri tavalla. Yleisimmin kansainvälisiä suhteita hoidettiin kirjeenvaihdon, julkaisujen vaihdon sekä vastavuoroisten virallisten ja epävirallisten vierailujen avulla. Keskusjohtokunta oli keskeisin kansainvälisten suhteiden ylläpitäjä, ja vuodesta 1925 eteenpäin yhdistyksen edustus ulkomaiden suuntaan tapahtui ainoastaan keskusjohtokunnan tai sen valtuuttaman henkilön kautta. Kuitenkin myös harvat yksittäiset lotat loivat yhteyksiä ulkomaille, mutta se tapahtui pääosin keskusjohtokunnan kautta toteutetuilla vierailuilla, kuten virkistysmatkoilla. Lotta Svärd -lehdessä kansainvälisten yhteyksien kuvailu keskittyi vastavuoroisiin vierailuihin ja ulkomaiden naisjärjestöjen tekemään työhön etenkin suomalaisten lottien hyväksi. Kuvausten kautta rakennettiin maanpuolustusnaisten ylirajaista yhteisöä.

Läheisimmät suhteet Suomen lotilla oli Ruotsin sisarjärjestöön (Sveriges Lottakårer). Suhteita Ruotsin sisarjärjestöön ylläpidettiin aktiivisesti myös sota-ajalla ja ruotsalaiset lotat tekivät paljon työtä yleisesti suomalaisten ja erityisesti Suomen lottien hyväksi. Lottalehdessä läheisiä suhteita tuotiin jatkuvasti esille. Saksalaisnaisiin Suomen lotat loivat yhteyksiä erityisesti jatkosodan alettua, kun Suomesta ja Saksasta tuli asevelimaita. Lehdessä suhteet Saksan naisiin kuvattiin lämpimiksi, vaikka järjestössä oli ristiriitaisiakin tunteita Saksaa kohtaan. Lotta Svärd -lehdessä suhteet Unkariin esiteltiin heimosuhteina ja läheisinä, vaikka suhteet olivat todellisuudessa satunnaisemmat. Norjan, Tanskan ja Viron maanpuolustusnaisiin rakennettiin läheiset suhteet ennen toista maailmansotaa, mutta sota-ajalla suhteiden käsittely jäi olosuhteiden pakottamana vähäiseksi. Latviaan ja Liettuaan suhteet olivat satunnaiset, ja sota-ajalla yhteyksiä ei kuvattu lehdessä lainkaan.

Tarkasteluni osoittaa, että myös sota-aikana lotilla oli kansainvälistä toimintaa ja toiminnalla oli tärkeä rooli lottatoiminnassa. Lottien keskusjohtokunta kontrolloi kansainvälisten suhteiden ylläpitoa ja niiden esittämistä Lotta Svärd -lehdessä. Maanpuolustusnaisten kansainvälisyys oli Suomen lotille tärkeää, ja median avulla siitä ja järjestön yhteyksistä välitettiin jäsenistölle positiivista kuvaa.