Inkeriläisten arki Suomessa 1943–1945 : työhön sijoittelu ja asuminen sodanaikaisessa Oulun läänissä

Abstract

Tässä Pro gradu -tutkielmassa tarkastelen jatkosodan aikana Oulun lääniin ja erityisesti Oulun kaupunkiin siirrettyjen inkeriläisten työtä, arkea, toimeentuloa ja asumisoloja. Kuinka paljon heitä tuli? Mihin heidät sijoitettiin asumaan? Millaisiin töihin heidät sijoitettiin? Millaiset työolosuhteet olivat? Tutkimukseni edustaa niin kutsuttua uutta sotahistoriaa, jossa keskiössä ovat tavalliset ihmiset ja heidän kokemuksensa sodasta. Selvitän inkeriläisten työnantajia yleisellä tasolla. Lähemmin keskityn Merikosken voimalaitostyömaahan, joka työllisti ja asutti kymmenittäin inkeriläisiä.

Tarkastelen inkeriläisten arkea viranomaisten kokoamien arkistoaineistojen avulla. Käytössäni on niin Kansallisarkiston kuin Oulun kaupunginarkiston aineistoja. Kansallisarkiston aineistoista käytän Oulun toimipisteestä löytyviä aineistoja. Tärkeimpiä ovat Oulun lääninhallituksen lääninkanslian arkisto sekä Oulun kaupungin siirtoväen huoltojohtajan arkisto. Lisäksi käytän myös pienempien paikkakuntien huoltojohtajien arkistoja. Käytössäni on muun muassa inkeriläisiä koskevia kirjeitä, väestökortteja ja inkeriläisten määrästä koottuja tilastoja. Kaupunginarkiston aineistoista käytän Oulun kaupungin kunnalliskertomuksia. Käytän pääasiassa kvalitatiivista menetelmää. Kokoan, yhdistän ja analysoin aineistoani tulkiten sen merkityksiä. Lisäksi käytän kvantitatiivista analyysia laskiessani inkeriläisten määrän vaihtelua eri ajankohtina. Numeroaineksen havainnollistamiseksi käytän tilastollisia esityksiä.

Inkeriläisiä oli läänissä enimmillään noin 2300, ja heitä sijoitettiin niin Oulun kaupunkiin kuin läänin maalaiskuntiinkin. Heidät sijoitettiin töihin hyvin monipuolisiin tehtäviin: enimmäkseen maatiloille, tehtaisiin, sahoille ja rakennustyömaille mutta myös esimerkiksi sairaalaan ja puutarhalle. Heitä myös sijoitettiin usein samoihin töihin kuin venäläisiä sotavankeja. Merikosken voimalaitoksen rakennustyömaa oli merkittävä työnantaja. Siellä työskenteli kymmeniä inkeriläisiä, ja heistä suurin osa asutettiin sotavankien käyttämiin parakkeihin. Sota-aika vaikutti siihen, miten sijoitukset töihin tehtiin. Inkeriläisiä käytettiin paikkaamaan työvoimapulaa maataloudessa ja yhteiskunnan toimivuuden kannalta merkittävissä tehtaissa. Tässä tutkielmassa tutkin inkeriläisiä Oulun läänissä viranomaisaineistoista käsin. Jatkotutkimusta aihepiiristä voisi tehdä inkeriläisten näkökulmasta tutkimalla heidän muistojaan työstä ja asumisesta Oulun seudulla.