Ilmastokasvatuksen tunnemaisema : pohjoissuomalaisten maantieteen opettajien tunteet ja tunnesäännöt

Abstract

Tässä tutkielmassa kartoitetaan Pohjois-Suomessa toimivien maantieteen opettajien ilmastotunteita ja ilmastokasvatukseen liittyviä tunnesääntöjä. Tutkielma lisää tietoa maantieteen oppiaineessa tapahtuvan ilmastokasvatuksen todellisuudesta kuvailemalla sen tunnemaisemaa. Opetukseen liittyviä tunteita on tarkasteltu aiemmin jonkin verran myös maantieteen oppiaineessa (Hermans 2016), kun taas niihin vaikuttavia tunnesääntöjä on tutkittu muissa opetuksen konteksteissa, kuten kielten opetuksessa (Benesch 2018). Tunnesäännöt vaikuttavat opettajan tunteisiin ja tunneilmaisuun koulumaailmassa (Zembylas 2005). Ilmastokasvatus on tiiviisti yhteydessä tunteisiin ja niiden osuuden huomioiminen on tärkeää niin oppimisen, opettamisen kuin yksilöiden hyvinvoinnin kannalta (Becker ym. 2014, Cantell ym. 2019, Ye ym.2023).

Tarkemmin tutkielma pyrkii 1) kuvailemaan ilmastonmuutokseen ja siitä opettamiseen liittyviä tunteita ja niiden yhteyksiä esimerkiksi sosiaalisiin ja yhteiskunnallisiin ilmiöihin. Lisäksi tavoitteena on 2) hahmotella ilmastokasvatukseen liittyviä tunnesääntöjä. Tutkielman aineistona on 17 litteroitua ja anonymisoitua Lapissa tai Pohjois-Pohjanmaalla työskentelevän maantieteen opettajan teemahaastattelua. Teemahaastattelu on puolistrukturoitu haastattelumenetelmä (Hirsjärvi & Hurme 2008). Aineiston analyysissä hyödynnetään teoriaohjaavaa sisällönanalyysia, jossa teoria toimii tulkinnan apuna (Tuomi & Sarajärvi 2018).

Tulosten perusteella ilmastokasvatuksen tunnemaisema on kirjava ja yhteydessä moniin muihin teemoihin. Ilmastonmuutos ilmiönä herättää huolta, ahdistusta ja surua, mutta myös toivoa ja optimismia. Ihmisten toiminta ilmastonmuutokseen liittyen taas on yhteydessä vihan, turhautumisen, pettymyksen ja voimattomuuden tunteisiin. Toisaalta aktiivisesti ilmastotoimia tekevät ihmiset voivat herättää ihailua. Ilmastonmuutoksesta opettaminen sen sijaan koetaan tärkeäksi ja se nähdään keinona vaikuttaa ilmiöön. Opettaminen on myös haastavaa niin pedagogisesti, kuin kasvatuksellisesta näkökulmasta esimerkiksi oppilaiden pessimistisen suhtautumisen takia. Ilmastokasvatuksen tunnesääntöjä hahmoteltiin kolme: 1) opettajan tulee ylläpitää toivoa, 2) opettajan ei tule ilmaista omia negatiivisia tunteitaan oppilaille ja 3) opettaja käsittelee oppilaiden tunteita myötätuntoisesti. Tuloksia voidaan hyödyntää esimerkiksi opettajien koulutuksessa tai omien tunteiden ja työn reflektoinnissa. Tulosten kautta voidaan myös löytää vertaistukea ja mahdollistaa muutosten tekemistä opettajaa tukevaan suuntaan. Jatkotutkimuksella kuvaa oppiaineen tunnemaisemasta ja -säännöistä voitaisiin syventää tai laajentaa.