Alle 3-vuotiaiden lasten sosioemotionaalisen kehityksen tukeminen varhaiskasvatuksessa

Abstract

Tässä tutkielmassa tutkin sosioemotionaalisten taitojen tukemisen merkitystä varhaiskasvatuksen kontekstissa. Tämän tutkielman tarkoituksena on siis selvittää, millaisin keinoin varhaiskasvatuksen ammattilainen voi tukea lapsen sosioemotionaalista kehitystä ja lisäksi pohtia, millä tavoin näiden taitojen kehityksen tukeminen vaikuttaa lapsen hyvinvointiin. Sosioemotionaalisilla taidoilla tarkoitetaan taitoja, joita yksilö käyttää ollessaan vuorovaikutuksessa muiden ihmisten kanssa. Sosioemotionaaliset taidot vaikuttavat yksilön kykyyn säädellä, käsitellä ja ilmaista tunteita. Tämän myötä sosiaaliset taidot ilmenevät kaikessa toiminnassamme tunteiden ollessa alati läsnä.

Rajasin aiheeni sosioemotionaalisen kehityksen tukemiseen erityisesti siihen liittyen, miten tunneyhteyden luominen lapseen tukee sosioemotionaalista kehitystä. Tutkielmani tarjoaa lukijalle mahdollisuuden syventyä kuvailevan kirjallisuuskatsauksen myötä varhaiskasvatuksessa käytettäviin konkreettisiin keinoihin, joilla tukea erityisesti pienten lasten sosioemotionaalisten taitojen kehitystä. Jotta varhaiskasvatuksen ammattilainen saavuttaisi tunnetason yhteyden lapseen sosioemotionaalista kehitystä tukeakseen, vaatii se häneltä laajaa tietoisuutta omista tunnetaidoista ja niiden toiminnasta. Sensitiivisen otteen lisäksi sosioemotionaalisen kehityksen tuen rinnalle tarvitaan vertaissuhteita, joissa taitoja harjoitellaan leikin ja pienryhmätoiminnan kautta konkreettisia materiaaleja kuten tunnekuvia hyödyntäen. Toiminnan sanoitus auttaa lasta tunteiden käsittelyssä, mikä parantaa lapsen ja kasvattajan välisen vuorovaikutuksen laatua. Huolimatta varhaiskasvatuksen toimintaa ohjaavista valtakunnallisista säännöksistä, viimekäden vastuu lapsen sosioemo-tionaalisen kehityksen toteuttamisesta jää varhaiskasvatuksen ammattilaiselle. Laatua hetkellisesti tai kokoaikaisesti heikentäviä tekijöitä voivat olla kiireen tuntu, melu, henkinen kuormitus, joista voi seurata merkityksettömyyden tunne, mikä puolestaan voi etäännyttää omista arvoista entisestään. Sosioemotionaalisen kehityksen varmistamiseksi on tästä syystä olennaisen tärkeää huolehtia varhaiskasvatuksen ammattilaisten riittävästä työhyvinvoinnin resurssoinnista.