Kronotyypin ja sirkadiaanisen preferenssin yhteys koulumenestykseen peruskouluikäisillä
Lajunen, Taina Kristiina (2024-06-18)
Lajunen, Taina Kristiina
T. K. Lajunen
18.06.2024
© 2024 Taina Kristiina Lajunen. Ellei toisin mainita, uudelleenkäyttö on sallittu Creative Commons Attribution 4.0 International (CC-BY 4.0) -lisenssillä (https://creativecommons.org/licenses/by/4.0/). Uudelleenkäyttö on sallittua edellyttäen, että lähde mainitaan asianmukaisesti ja mahdolliset muutokset merkitään. Sellaisten osien käyttö tai jäljentäminen, jotka eivät ole tekijän tai tekijöiden omaisuutta, saattaa edellyttää lupaa suoraan asianomaisilta oikeudenhaltijoilta.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-202406184702
https://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-202406184702
Tiivistelmä
Henkilöt voidaan jakaa aamu-, ilta- tai ei kumpaankaan tyyppiin joko kronotyyppinsä tai sirkadiaanisen preferenssinsä pohjalta. Iltatyypin ihmisillä sisäinen rytmi voi olla ristiriidassa ulkoisten aikataulujen kanssa, mikä voi aiheuttaa esimerkiksi päivänaikaista uneliaisuutta. Myös sosiaalinen aikaerorasitus on yleisempää iltatyypin ihmisillä. Iltatyypin lapsilla ja nuorilla nämä tekijät voivat vaikuttaa koulumenestystä heikentävästi. Lisäksi koulujen aikataulut yleensä sopivat paremmin aamutyypin lasten ja nuorten sisäiseen rytmiin, mikä voi parantaa heidän koulumenestystään. Koulumenestys taas voi vaikuttaa esimerkiksi opiskelu- ja työmahdollisuuksiin. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää kronotyypin, sirkadiaanisen prefrenssin ja sosiaalisen aikaerorasituksen yhteyttä koulumenestykseen peruskouluikäisillä.
Tutkimus toteutettiin systemaattisena kirjallisuuskatsauksena. Kirjallisuutta haettiin Scopus-, EBSCO- ja PubMed-tietokannoista. Katsaukseen sisällytettiin vertaisarvioidut, englanninkieliset, vähintään JUFO-tason 1 lehdissä julkaistut alkuperäistutkimukset vuosilta 2019–2023.
Soveltuvista 16 tutkimuksesta kolmessa tutkittiin kronotyyppiä, seitsemässä sirkadiaanista preferenssiä ja kuudessa sosiaalista aikaerorasitusta. Koulumenestystä mitattiin yleisimmin arvosanoilla ja keskiarvolla. Tutkimuksista useimmat löysivät yhteyden iltatyyppisyyden tai suuremman sosiaalisen aikaerorasituksen ja heikomman koulumenestyksen välillä. Aamutyyppisyys yhdistyi enimmäkseen parempaan koulumenestykseen. Myös mediaattori- ja interaktiovaikutuksia todettiin esimerkiksi päivänaikaisen uneliaisuuden ja koulun aikataulujen kanssa. Yhteydet olivat efektikooltaan pieniä tai keskisuuria. Yhteyksiä löydettiin myös pitkittäisissä tutkimuksissa ja yhdessä tutkimuksessa tunnistettiin aivojen lepotilan konnektiivisuusverkosto, jonka kautta sosiaalisen aikaerorasituksen vaikutus voi välittyä.
Iltatyyppisyys ja suurempi sosiaalinen aikaerorasitus yhdistyvät huonompaan ja aamutyyppisyys parempaan koulumenestykseen. Etenkin iltatyypin oppilaat voisivat hyötyä uni-interventioista ja/tai koulujen alkamisaikojen tai aikataulujen joustavuudesta. Based on their chronotype or circadian preference people can be divided into morning, evening or neither type. The internal rhythm of the evening type people may conflict with the schedule set from the outside, causing, for example, daytime sleepiness. Social jetlag is also more common among the evening type. These can have a detrimental effect on the academic achievement of the evening type children and adolescents. In addition, school schedules are usually better aligned with the internal schedule of morning type children and adolescents, which in turn can improve their level of academic achievement. In the long run, academic achievement may affect a person's study and career opportunities. The aim of this literature review was to study the association of chronotype, circadian preference and social jetlag with academic achievement in comprehensive school-aged children and adolescents.
The research was carried out as a systematic literature review. Literature was searched from Scopus, EBSCO and PubMed databases. Peer-reviewed, English-language, original studies from 2019–2023, published in at least JUFO level 1 journals, were included.
Of the total 16 suitable studies, three studied chronotype, seven studied morning and evening preference, and six focused on social jetlag. In most studies academic achievement was measured with grades or grade point average. Evening type or greater social jetlag associated mainly with poorer academic achievement and morning type mainly with better achievement. Mediator and interaction effects were also found with, for example, daytime sleepiness and school schedules. The observed effect sizes were small or medium. Associations were found also in longitudinal studies and one study identified a brain resting state connectivity network that may mediate the effects of social jet lag.
Evening type and higher social jet lag associate with poorer academic achievement, whereas morning type associates with better achievement. Especially evening type students could benefit from sleep interventions and/or flexibility in school start times or schedules.
Tutkimus toteutettiin systemaattisena kirjallisuuskatsauksena. Kirjallisuutta haettiin Scopus-, EBSCO- ja PubMed-tietokannoista. Katsaukseen sisällytettiin vertaisarvioidut, englanninkieliset, vähintään JUFO-tason 1 lehdissä julkaistut alkuperäistutkimukset vuosilta 2019–2023.
Soveltuvista 16 tutkimuksesta kolmessa tutkittiin kronotyyppiä, seitsemässä sirkadiaanista preferenssiä ja kuudessa sosiaalista aikaerorasitusta. Koulumenestystä mitattiin yleisimmin arvosanoilla ja keskiarvolla. Tutkimuksista useimmat löysivät yhteyden iltatyyppisyyden tai suuremman sosiaalisen aikaerorasituksen ja heikomman koulumenestyksen välillä. Aamutyyppisyys yhdistyi enimmäkseen parempaan koulumenestykseen. Myös mediaattori- ja interaktiovaikutuksia todettiin esimerkiksi päivänaikaisen uneliaisuuden ja koulun aikataulujen kanssa. Yhteydet olivat efektikooltaan pieniä tai keskisuuria. Yhteyksiä löydettiin myös pitkittäisissä tutkimuksissa ja yhdessä tutkimuksessa tunnistettiin aivojen lepotilan konnektiivisuusverkosto, jonka kautta sosiaalisen aikaerorasituksen vaikutus voi välittyä.
Iltatyyppisyys ja suurempi sosiaalinen aikaerorasitus yhdistyvät huonompaan ja aamutyyppisyys parempaan koulumenestykseen. Etenkin iltatyypin oppilaat voisivat hyötyä uni-interventioista ja/tai koulujen alkamisaikojen tai aikataulujen joustavuudesta.
The research was carried out as a systematic literature review. Literature was searched from Scopus, EBSCO and PubMed databases. Peer-reviewed, English-language, original studies from 2019–2023, published in at least JUFO level 1 journals, were included.
Of the total 16 suitable studies, three studied chronotype, seven studied morning and evening preference, and six focused on social jetlag. In most studies academic achievement was measured with grades or grade point average. Evening type or greater social jetlag associated mainly with poorer academic achievement and morning type mainly with better achievement. Mediator and interaction effects were also found with, for example, daytime sleepiness and school schedules. The observed effect sizes were small or medium. Associations were found also in longitudinal studies and one study identified a brain resting state connectivity network that may mediate the effects of social jet lag.
Evening type and higher social jet lag associate with poorer academic achievement, whereas morning type associates with better achievement. Especially evening type students could benefit from sleep interventions and/or flexibility in school start times or schedules.
Kokoelmat
- Avoin saatavuus [37647]