Oulun Vvanha Rrautatieasema : museoravintola Yhteinen Matka

Abstract

Kandityö perustuu Arkkitehtuurin historia III –kurssin harjoitustyöhön, jossa tehtävänä oli kehittää korjaus- ja uudelleenkäyttösuunnitelma pienelle julkiselle rakennukselle Oulun alueelta. Keväällä 2024 rakennukseksi valikoitui Oulun vanha rautatieasema. Vuonna 1886 valmistunut Oulun rautatieasema on käyttöönotostaan lähtien ollut keskeinen osa Oulun kaupunkikuvaa ja suomalaista rataverkostoa. Rakennuksen tärkeyttä on vuosikymmenten ajan korostanut sen asema pohjoisena risteyskohtana, joka kätkee sisälleen vaiheita ja kerroksia koko olemassaolonsa ajalta. Uusien asema-alueen suunnitelmien, etenkin suunnitteilla olevan täysin uuden rautatieaseman, myötä vanhalle asemalle on kuitenkin syntynyt tarve löytää uusi rooli muuttuvassa ympäristössä.

Ruoka on ihmisen polttoaine ja niin ruoka kuin myös ruokailu sisältävät ulottuvuuksia, joita arkipäivässä ei välttämättä tule ajateltua. Ruoka herättää moninaisia aistimuksia sekä tunteita ja vanhan asemarakennuksen tavoin ruoalla on tärkeä rooli osana suomalaista kulttuuria ja historiaa. Näihin aatteisiin pohjautuu asemarakennuksen uudelleenkäyttösuunnitelma museo- ja perinneravintolaksi, joka vie ruokailijan niin aikamatkalle suomalaisen rautatien historiaan kuin myös makumatkalle suomalaiseen ruokakulttuuriin. Toissijaisena tehtävänä rakennuksen on suunniteltu toimivan myös tapahtumien pitopaikkana. Korjaussuunnitelman tavoitteena on tukea uudelleenkäyttösuunnitelmaa muun muassa tilat ravintolatoiminnalle sopiviksi muuttavin muutos- ja korjaustöin, mutta myös kunnioittaa asemarakennuksen historiallista arvoa.

Piha-alueen muutoksista suurin on eteläisen puolen vanhasta parkkipaikasta muuttaminen puistoksi. Puistoalueen keskelle on tarkoitus sijoittaa aukiopaikka, joka sopii esimerkiksi markkinoiden tai pihajuhlien kaltaisten tapahtumien järjestämiseen. Pohjoinen puoli parkkipaikasta säilytetään pienin muutoksin. Näistä keskeisimpiä ovat suoran yhteyden ravintolakeittiöön omaava lastauslaituri sekä jätekatos. Autoille parkkitilaa jää aiempaan verrattuna vähäinen määrä, mutta liikenne nykyisin melko ruuhkaisella Rautatienkadulla saadaan rauhoittumaan.

Uudessa pohjasuunnitelmassa julkinen tila jaetaan neljään pääosaan: aulaan, kahteen ruokailusaliin sekä kabinettiin. Ruokailusaleista lummesali varataan ainoastaan ravintolatoiminnan käyttöön, mutta sen kupeeseen sijoitetaan kabinetti, joka on mahdollista varata kokoustilaksi. Myös aulan vastakkaiselle puolelle sijoitettavaksi ajateltu ohdakesali toimii vuokrattavana tilana esimerkiksi juhlapaikaksi. Pääovet johtavat suoraa aulatilaan, joka on suunniteltu toimiman alueen ja yleisesti suomalaisen rautatien historian esittelevänä päämuseotilana. Aulatilan yhteyteen lisätään myös baari, sillä siitä tulee olemaan suora kulku uudelle, radan puoleiselle terassille, jossa virvokkeista on mahdollista nauttia auringonpaisteesta. Keittiö ja lisätilat, kuten huolto-, varasto ja henkilöstötilat jaetaan rakennuksen kumpaankin päätyyn. Koko rakennuksen osalta lattia korotetaan tai lasketaan nykyisistä huonekohtaisista korkeuksista samaan tasoon ja niiden päällysteet uusitaan. Niin ikään välipohja madalletaan niiltä kohdin, joihin sille katsotaan olevan tarvetta. Esimerkiksi inva-WC:n kohdalla välipohjan madaltaminen on pakollista, sillä muuten välipohja olisi salin korkeudella. Halu säilyttää rakennuksen entisen henki näkyy etenkin projektin sisustussuunnitelmassa. Sisustuselementtejä on valittu niin asemarakennuksen valmistumisajalta kuin myös vielä historiaan syvemmin kaivautuen yleisesti 1800-luvulta. Niin ikään rakennuksen historiasta kiinni pitäen rakennuksen vanhat julkisivut pyritään säilyttämään pienistä kunnostustöistä huolimatta mahdollisimman entisellään.