Mitä käsityöharrastus merkitsee? : lasten ja nuorten käsityksiä käsityöharrastuksen merkityksestä.
Rajala, Alina (2024-06-14)
Rajala, Alina
A. Rajala
14.06.2024
© 2024 Alina Rajala. Ellei toisin mainita, uudelleenkäyttö on sallittu Creative Commons Attribution 4.0 International (CC-BY 4.0) -lisenssillä (https://creativecommons.org/licenses/by/4.0/). Uudelleenkäyttö on sallittua edellyttäen, että lähde mainitaan asianmukaisesti ja mahdolliset muutokset merkitään. Sellaisten osien käyttö tai jäljentäminen, jotka eivät ole tekijän tai tekijöiden omaisuutta, saattaa edellyttää lupaa suoraan asianomaisilta oikeudenhaltijoilta.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-202406144533
https://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-202406144533
Tiivistelmä
Tämän tutkimuksen tarkoituksena on kartoittaa lasten ja nuorten käsityksiä käsityöharrastuksen merkityksestä. Tutkimus toteutettiin käsityön taiteen perusopetuksen 10-17 vuotiaiden ryhmässä, sillä ryhmän oppilaat harrastavat käsitöitä aktiivisesti. Haastateltavien joukossa oli useita vuosia harrastaneita sekä vasta harrastuksen aloittaneita. Tutkimusaineisto kerättiin pienissä ryhmissä toteutettuna teemahaastatteluna, sillä haastateltavassa ryhmässä vallitsee hyvä keskustelukulttuuri. Ryhmien keskinäinen keskustelu ja ajatustenvaihto toikin haastatteluun lisää ulottuvuutta.
Koska tutkimuksen tarkoitus on kartoittaa lasten ja nuorten käsityksiä käsityöharrastuksesta, hyödynnettiin aineiston analyysissä fenomenografista tutkimusotetta. Näin ollen haastattelujen perusteella oli mahdollista erottaa kymmenen eri merkityskategoriaa; yhdessä tekeminen, taitojen oppiminen, onnistumisen kokemukset, ongelmien ratkaiseminen, rentouttava vaikutus, itsensä ilmaiseminen, tekemisen ilo, valmiin tuotteen hyödyllisyys, materiaalien hyödyntäminen sekä yhteys materiaaliseen maailmaan. Merkityskategoriat voitiin luokitella edelleen seuraaviksi käsityskategorioiksi: henkinen hyvinvointi, kokonainen käsityöprosessi, yhteyden tunne ja käytännöllisyys. Abstraktimmalla tasolla vodaan jakaa lasten ja nuorten käsitykset käsityöharrastuksen merkityksestä kahden kuvauskategorian alle: hyvinvointi ja uuden luominen.
Kategorisoinnin jälkeen tuloksia vertailtiin aikaisempaan tutkimukseen ja voitiin havaita selkeitä yhteyksiä lasten ja nuorten käsitysten sekä käsityöharrastuksen tutkittujen vaikutusten välillä. Tässä tutkimuksessa esiin nousseet käsitykset olivat myös samansuuntaiset kuin vanhemmissa, käsityön käsitettä ja käsityötuotteen merkityssisältöjä tutkivissa tutkimuksissa esiin nousseet käsitteet.
Koska tutkimuksen tarkoitus on kartoittaa lasten ja nuorten käsityksiä käsityöharrastuksesta, hyödynnettiin aineiston analyysissä fenomenografista tutkimusotetta. Näin ollen haastattelujen perusteella oli mahdollista erottaa kymmenen eri merkityskategoriaa; yhdessä tekeminen, taitojen oppiminen, onnistumisen kokemukset, ongelmien ratkaiseminen, rentouttava vaikutus, itsensä ilmaiseminen, tekemisen ilo, valmiin tuotteen hyödyllisyys, materiaalien hyödyntäminen sekä yhteys materiaaliseen maailmaan. Merkityskategoriat voitiin luokitella edelleen seuraaviksi käsityskategorioiksi: henkinen hyvinvointi, kokonainen käsityöprosessi, yhteyden tunne ja käytännöllisyys. Abstraktimmalla tasolla vodaan jakaa lasten ja nuorten käsitykset käsityöharrastuksen merkityksestä kahden kuvauskategorian alle: hyvinvointi ja uuden luominen.
Kategorisoinnin jälkeen tuloksia vertailtiin aikaisempaan tutkimukseen ja voitiin havaita selkeitä yhteyksiä lasten ja nuorten käsitysten sekä käsityöharrastuksen tutkittujen vaikutusten välillä. Tässä tutkimuksessa esiin nousseet käsitykset olivat myös samansuuntaiset kuin vanhemmissa, käsityön käsitettä ja käsityötuotteen merkityssisältöjä tutkivissa tutkimuksissa esiin nousseet käsitteet.
Kokoelmat
- Avoin saatavuus [38618]