Pohjoissaamenkielisten lasten kuulonvaraisten taitojen tyypillinen kehitys 4–7 vuoden iässä

Abstract

Tässä pro gradu -tutkielmassa tarkoituksena oli tutkia 4–7-vuotiaiden pohjoissaamen-kielisten lasten kuulonvaraisten taitojen tyypillistä kehitystä. Tutkimuksessa tarkasteltiin, onko lapsen iällä, sukupuolella tai asuinseudulla yhteyttä hänen kuulonvaraisiin taitoihinsa. Tutkielman teon yhteydessä käännettiin aineistonkeruussa käytetyt kyselylomakkeet PEACH+ (Parent’s Evaluation of Aural/Oral Performance of Children and Ease of Listening) ja SSQ-P (The Speech, Spatial and Qualities of Hearing Scale for Parents) pohjoissaameksi ja testattiin niiden toimivuutta käytännössä. Tutkielma toteutettiin osana pohjoismaista NUHIC-tutkimushanketta.

Tutkimukseen osallistui 26 tyypillisesti kehittyvää, normaalikuuloista Suomessa asuvaa pohjoissaamenkielistä lasta saamelaisalueelta ja sen ulkopuolelta. Aineisto kerättiin haastattelemalla lasten vanhempia kahden kyselylomakkeen (PEACH+ ja SSQ-P) avulla. Kyselylomakkeilla saatiin tietoa lasten kuulonvaraisista taidoista, kuten suuntakuulosta ja puheen havaitsemisesta, sekä kuulokäyttäytymisestä. Tutkimus-aineistoa analysoitiin tilastollisin menetelmin sekä kuvaajien avulla.

Tutkimukseen osallistuneiden lasten kuulonvaraisissa taidoissa oli yksilöllisiä eroja, mutta ikäryhmittäin vertailtaessa erot olivat pieniä. Eri ikäryhmien taidoissa ei ollut tilastollisesti merkitseviä eroja. Sitä voidaan pitää viitteenä siitä, että tutkimuksessa mitatut kuulonvaraiset taidot kehittyvät pitkälti jo ennen 4–7 vuoden ikää. Myöskään sukupuolen tai asuinseudun ei havaittu olevan yhteydessä lasten kuulonvaraisiin taitoihin. Lapsen asuinseudun huomattiin kuitenkin olevan yhteydessä siihen, kuinka usein tietyt kuuntelutilanteet esiintyvät lapsen arjessa.

Pohjoissaamenkielisten lasten kuulonvaraiset taidot vastasivat PEACH+ ja SSQ-P-kyselylomakkeiden eri kieliversioiden avulla arvioitujen lasten kuulonvaraisia taitoja. Tämä viittaa siihen, että lasten samanlaisten taitojen lisäksi, pohjoissaamenkieliset käännökset mittasivat lasten taitoja samantasoisesti aiempien käännösten kanssa ja toimivat muutenkin toivotulla tavalla. Tutkimuksen luotettavuutta ja tulosten yleistettävyyttä heikentävät erityisesti pieni otoskoko sekä se, että kaikki tutkittavat olivat alueilta, jossa pohjoissaamen ohella puhuttu valtakieli oli suomi. Tutkimukseen ei osallistunut pohjoissaamenkielisiä lapsia ja vanhempia Norjasta tai Ruotsista. Näistä seikoista huolimatta tämä tutkielma toimii hyvänä pohjana vastaisuudessa tehtävälle saamen kieliä koskevalle logopediselle tutkimukselle sekä testien ja arviointi-menetelmien käännösprojekteille. Pohjoissaamenkieliset PEACH+- ja SSQ-P-kyselyt osoittautuivat tutkimuksessa käyttökelpoisiksi arviointimenetelmiksi, ja niiden käyttöönottoa kliinisessä työssä voidaan siten suositella.

Dán pro gradu -dutkamušas ulbmilin lei dutkat 4–7-jahkásaš davvisámegielat mánáid gullanvuđot dáidduid dábálaš ovdáneami. Das dutkojuvvui, váikkuhitgo máná ahki, sohkabealli dahje ássanguovlu gullanvuđot dáidduid ovdáneapmái. Dutkanbargui gulai maiddái jorgalit davvisámegillii guokte jearahallanskovi PEACH+ (Parent’s Evaluation of Aural/Oral Performance of Children and Ease of Listening) ja SSQ-P The Speech, Spatial and Qualities of Hearing Scale for Parents) ja geahččaladdat mo dat doibmet geavahusas. Dutkamuš dahkkui oassin davviriikalaš NUHIC-dutkanfitnu.

Dutkamuššii oassálaste 26 davvisámegielat máná Suoma beal sámeguovllus ja eará sajiin Suomas. Mánáid gullu galggai doaibmat dábálaččat ja ovdáneapmi galggai muđuige leat dábálaš. Dutkanmateriála čoggojuvvui guvttiin jearahallanskoviin (PEACH+ ja SSQ-P), maiguin dutki jearahalai mánáid váhnemiid. Jearahallanskoviiguin čoggojuvvui diehtu mánáid gullanvuđot dáidduid birra, dego háltegulus ja hállama áicamis, ja guldalanláhttemis. Dutkanmateriála analyserejuvvui sihke statistihkalaš vugiiguin ja govadagaid vuođul.

Dutkanbohtosiid mielde ovttaskas mánáid gullanvuđot dáidduin lei muhtin veardde erohus, muhto ahkejoavkkuid mielde mihtidettiin erohusat ledje hui uhcit. Ahkejoavkkuid gaskkas eai lean statistihkalaččat mearkkašahtti erohusat. Orru ahte mánát olahit stuorámus oasi gullanvuđot dáidduin juo ovdal 4–7 jagi agi. Máná sohkabealli dahje ássanguovlu ii orron váikkuheamen dasa, makkár čuoggáid dat oaččui jearahallanskoviin. Ássanguovlu váikkuhii eanet dasa, man dávjá dihto guldalandilit bohte ovdan máná árgabeaieallimis.

Davvisámegielat mánát ožžo jearahallanskoviid davvisámegiel veršuvnnain hui seammasullasaš čuoggáid go earágielat mánát ožžo eará gielade jorgaluvvon veršuvnnain. Davvisámegiel skovit orrot mihtideamen mánáid dáidduid seammaláhkai go earáge giellaveršuvnnat ja orrot doaibmamen muđuige bures. Dutkamuša luohtehahttivuhtii sáhttet váikkuhit earenomážit oassálastiid uhca mearri ja dat ahte buot oassálastit ásse guovllus, mas váldogiellan hállojuvvui suomagiella. Dáid áššiin fuolakeahttá dát dutkamuš lea buorre vuođđobargu daid dutkamušaide ja jorgalanprošeavttaide mat boahtteáigge dahkkojuvvojit logopediija suorggis sámegillii. Mearkkašahtti ášši lea maiddái dat ahte davvisámegiel veršuvnnat PEACH+- ja SSQ-P-skoviin ledje dutkamuša vuođul anihahtti ja daid sáhttá geavahišgoahtit kliinnalaš barggus.