Aistiherkkyys perusopetuksessa ja aistiherkän oppilaan koulunkäyntiä tukeva psykososiaalinen oppimisympäristö
Pohjola, Sami (2024-06-13)
Pohjola, Sami
S. Pohjola
13.06.2024
© 2024 Sami Pohjola. Ellei toisin mainita, uudelleenkäyttö on sallittu Creative Commons Attribution 4.0 International (CC-BY 4.0) -lisenssillä (https://creativecommons.org/licenses/by/4.0/). Uudelleenkäyttö on sallittua edellyttäen, että lähde mainitaan asianmukaisesti ja mahdolliset muutokset merkitään. Sellaisten osien käyttö tai jäljentäminen, jotka eivät ole tekijän tai tekijöiden omaisuutta, saattaa edellyttää lupaa suoraan asianomaisilta oikeudenhaltijoilta.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-202406134502
https://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-202406134502
Tiivistelmä
Tässä tutkimuksessa tarkastellaan aistiherkkien oppilaiden kokemia aistiärsykkeitä perusopetuksessa sekä miten aistikuormitus näkyy oppilaiden toiminnassa koulussa. Lisäksi tutkimuksessa tarkastellaan psykososiaalisen oppimisympäristön keinoja tukea aistiherkkiä oppilaita koulunkäynnissä. Tutkimuksen avulla opettajat voivat saada tietoa aistiherkkyydestä ja sen tukemisesta perusopetuksessa.
Tutkimus keskittyy vahvasti aistiherkkyys ja oppimisympäristö -käsitteiden ympärille. Teoreettisessa viitekehyksessä käsitellään aistiherkkyyteen liitettävien käsitteiden lisäksi aistiherkän oppilaan tukemista perusopetuksessa. Oppimisympäristön osalta käsitellään sen eri ulottuvuudet ja niiden yhteys oppimiseen sekä oppilaiden hyvinvointiin koulussa. Oppimisympäristö on jaettu tutkimuksessa fyysiseen, psykososiaaliseen sekä pedagogiseen ulottuvuuteen.
Tutkimus on toteutettu integroivan kirjallisuuskatsauksen keinoin. Aineisto on analysoitu tutkimuskysymyksittäin teoriaohjaavaa sisällönanalyysia käyttäen. Analyysissä on käytetty teoreettisessa viitekehyksessä esiin tuotuja tutkimuskysymyksiin sopivia kategorioita.
Keskeisimmiksi tuloksiksi aistiherkkää oppilasta kuormittavista tekijöistä fyysisen oppimisympäristön osalta nousivat visuaaliset ärsykkeet sekä ääniin ja kosketukseen liittyvät ärsykkeet. Oppilaiden aistiärsykkeistä aiheutuva kuormittuminen näkyy aktiivisena toimintana, kuten häiriökäyttäytymisenä. Passiivinen toiminta taas näkyi oppilaan vetäytymisenä omiin oloihinsa tai tilasta poistumisena. Tällä toiminnalla nähtiin olevan kielteisiä vaikutuksia koulunkäyntiin. Tutkimuksen tulokset osoittavat, että psykososiaalinen oppimisympäristö tukee aistiherkkää oppilasta kaikilla sen osa-alueilla, joten psykososiaalisella oppimisympäristöllä on merkitystä aistiherkän oppilaan hyvinvointiin. Lisätutkimusta kuitenkin tarvitaan psykososiaalisen oppimisympäristön ominaisuuksien merkityksestä aistiherkkien oppilaiden koulunkäyntiin. This study examines the sensory stimuli experienced by sensory-sensitive students in primary education and how sensory overload manifests in students' behavior at school. Additionally, the study explores the methods within the psychosocial learning environment to support sensory-sensitive students in their schooling. The research aims to provide teachers with information about sensory sensitivity and how to support it in primary education.
The study strongly focuses on the concepts of sensory sensitivity and the learning environment. The theoretical framework addresses not only the concepts associated with sensory sensitivity but also the support of sensory-sensitive students in primary education. Regarding the learning environment, its different dimensions and their connection to learning and student well-being at school are discussed. The learning environment is divided into physical, psychosocial, and pedagogical dimensions in this study.
The research is conducted using an integrative literature review method. The data is analyzed according to the research questions using theory-driven content analysis. Categories suitable for the research questions,as identified in the theoretical framework, are used in the analysis.
The main findings regarding factors that burden sensory-sensitive students in the physical learning environment include visual stimuli as well as stimuli related to sounds and touch. The over-load caused by sensory stimuli in students manifests as active behavior, such as disruptive actions, while passive behavior is shown by the student withdrawing into themselves or leaving the room. These behaviors were seen to have negative effects on schooling. The results of the study indicate that the psychosocial learning environment supports sensory-sensitive students in all its aspects, thus having a significant impact on the well-being of sensory-sensitive students. However, further research is needed on the importance of the characteristics of the psychosocial learning environment for the schooling of sensory-sensitive students.
Tutkimus keskittyy vahvasti aistiherkkyys ja oppimisympäristö -käsitteiden ympärille. Teoreettisessa viitekehyksessä käsitellään aistiherkkyyteen liitettävien käsitteiden lisäksi aistiherkän oppilaan tukemista perusopetuksessa. Oppimisympäristön osalta käsitellään sen eri ulottuvuudet ja niiden yhteys oppimiseen sekä oppilaiden hyvinvointiin koulussa. Oppimisympäristö on jaettu tutkimuksessa fyysiseen, psykososiaaliseen sekä pedagogiseen ulottuvuuteen.
Tutkimus on toteutettu integroivan kirjallisuuskatsauksen keinoin. Aineisto on analysoitu tutkimuskysymyksittäin teoriaohjaavaa sisällönanalyysia käyttäen. Analyysissä on käytetty teoreettisessa viitekehyksessä esiin tuotuja tutkimuskysymyksiin sopivia kategorioita.
Keskeisimmiksi tuloksiksi aistiherkkää oppilasta kuormittavista tekijöistä fyysisen oppimisympäristön osalta nousivat visuaaliset ärsykkeet sekä ääniin ja kosketukseen liittyvät ärsykkeet. Oppilaiden aistiärsykkeistä aiheutuva kuormittuminen näkyy aktiivisena toimintana, kuten häiriökäyttäytymisenä. Passiivinen toiminta taas näkyi oppilaan vetäytymisenä omiin oloihinsa tai tilasta poistumisena. Tällä toiminnalla nähtiin olevan kielteisiä vaikutuksia koulunkäyntiin. Tutkimuksen tulokset osoittavat, että psykososiaalinen oppimisympäristö tukee aistiherkkää oppilasta kaikilla sen osa-alueilla, joten psykososiaalisella oppimisympäristöllä on merkitystä aistiherkän oppilaan hyvinvointiin. Lisätutkimusta kuitenkin tarvitaan psykososiaalisen oppimisympäristön ominaisuuksien merkityksestä aistiherkkien oppilaiden koulunkäyntiin.
The study strongly focuses on the concepts of sensory sensitivity and the learning environment. The theoretical framework addresses not only the concepts associated with sensory sensitivity but also the support of sensory-sensitive students in primary education. Regarding the learning environment, its different dimensions and their connection to learning and student well-being at school are discussed. The learning environment is divided into physical, psychosocial, and pedagogical dimensions in this study.
The research is conducted using an integrative literature review method. The data is analyzed according to the research questions using theory-driven content analysis. Categories suitable for the research questions,as identified in the theoretical framework, are used in the analysis.
The main findings regarding factors that burden sensory-sensitive students in the physical learning environment include visual stimuli as well as stimuli related to sounds and touch. The over-load caused by sensory stimuli in students manifests as active behavior, such as disruptive actions, while passive behavior is shown by the student withdrawing into themselves or leaving the room. These behaviors were seen to have negative effects on schooling. The results of the study indicate that the psychosocial learning environment supports sensory-sensitive students in all its aspects, thus having a significant impact on the well-being of sensory-sensitive students. However, further research is needed on the importance of the characteristics of the psychosocial learning environment for the schooling of sensory-sensitive students.
Kokoelmat
- Avoin saatavuus [38821]