Shit show at the fuck factory : översättning av svordomar i TV-serien Succession och i dess svenska och finska undertexter
Tuomikoski, Rosa (2024-06-13)
Tuomikoski, Rosa
R. Tuomikoski
13.06.2024
© 2024, Rosa Tuomikoski. Tämä Kohde on tekijänoikeuden ja/tai lähioikeuksien suojaama. Voit käyttää Kohdetta käyttöösi sovellettavan tekijänoikeutta ja lähioikeuksia koskevan lainsäädännön sallimilla tavoilla. Muunlaista käyttöä varten tarvitset oikeudenhaltijoiden luvan.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-202406134477
https://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-202406134477
Tiivistelmä
Denna pro gradu-avhandling handlar om översättning av svordomar från engelska till svenska och finska i TV-textningar. Syftet är att ta reda på hur svordomarnas antal, intensitetsnivå och semantiska innehåll förändras vid översättning genom att jämföra svordomarna och deras drag i TV-serien Succession. Materialet består av tre avsnitt ur TV-seriens första säsong och deras finska och svenska undertexter.
Svordomarnas drag i dialogen och i undertexterna jämförs i en semantisk komponentanalys. Varje svordom som förekommer i materialet definieras med hjälp av ordböcker. Enligt ordboksdefinitionerna får varje svordom en semantisk komponent som beskriver svordomens semantiska drag och en stilkomponent som beskriver svordomens grovhet. Undersökningen är en blandning av kvalitativa och kvantitativa analysmetoder.
I materialets ursprungliga engelska dialog förekommer det 272 svordomar, i de svenska undertexterna 121 svordomar och i de finska undertexterna 123 svordomar. Resultaten visar alltså att mer än hälften av dialogens svordomar har utelämnats från både de svenska och finska undertexterna. Komponentanalysen visar att det finns betydande semantiska och stilistiska skillnader i svordomar mellan dialogen och undertexterna. I dialogen har svordomarna oftast ett sexuellt tema, i de svenska undertexterna ett religiöst tema och i de finska undertexterna ett skatologiskt tema. Till och med 176 av dialogens svordomar definieras som grova svordomar, gentemot 1 i de finska undertexterna. I de svenska undertexterna förekommer det inga grova svordomar. I både de svenska och de finska undertexterna finns det en större andel milda svordomar än i dialogen. Dessutom visar analysen att svordomarna har använts på ett mångsidigare sätt i de svenska och finska undertexterna än i den ursprungliga dialogen. Tämä pro gradu -tutkielma käsittelee kirosanojen kääntämistä englannista ruotsiin ja suomeen TV-tekstityksissä. Tutkielman tavoitteena on selvittää, miten tekstitysten kirosanojen lukumäärä, karkeusaste sekä semanttinen sisältö poikkeavat alkuperäisdialogista. Tämä tehdään vertailemalla kirosanoja ja niiden piirteitä TV-sarjassa Succession. Tutkimusaineisto koostuu kolmesta jaksosta TV-sarjan ensimmäiseltä tuotantokaudelta sekä jaksoihin tehdyistä ruotsin- ja suomenkielisistä tekstityksistä.
Kirosanojen piirteitä dialogissa ja tekstityksissä vertaillaan semanttisessa komponenttianalyysissä. Komponenttianalyysiä varten jokainen materiaalissa esiintyvä kirosana määritellään sanakirjamääritelmien mukaan. Näiden määritelmien mukaisesti jokaiselle kirosanalle määritetään sen semanttisia piirteitä kuvaileva semanttinen komponentti sekä sen karkeusastetta kuvaileva tyylikomponentti. Tutkielma on pääasiassa kvalitatiivinen, mutta sillä on myös kvantitatiivisia piirteitä.
Materiaalin englanninkielisessä alkuperäisdialogissa esiintyy 272 kirosanaa, ruotsinkielisissä tekstityksissä 121 kirosanaa ja suomenkielisissä tekstityksissä 123 kirosanaa. Tulokset siis osoittavat, että yli puolet dialogin kirosanoista on poistettu sekä ruotsin- että suomenkielisistä tekstityksistä. Komponenttianalyysi osoittaa, että dialogin ja tekstitysten kirosanojen välillä on merkittäviä semanttisia ja tyylillisiä eroja. Dialogin kirosanat liittyivät useimmiten seksuaalisuuteen, ruotsinkielisten tekstitysten kirosanat uskontoon ja suomenkielisten tekstityksten kirosanat ulosteeseen. Dialogin kirosanoista peräti 176 määritellään karkeiksi kirosanoiksi, kun taas suomenkielisten tekstitysten kirosanoista vain 1. Ruotsinkielisissä tekstityksissä ei esiinny yhtäkään karkeaa kirosanaa. Ruotsin– ja suomenkielisissä tekstityksissä on prosentuaalisesti enemmän lieviä kirosanoja kuin dialogissa. Analyysi osoittaa myös, että ruotsin- ja suomenkielisissä tekstityksissä kirosanoja on käytetty monipuolisemmin eri aihealueilta kuin alkuperäisdialogissa.
Svordomarnas drag i dialogen och i undertexterna jämförs i en semantisk komponentanalys. Varje svordom som förekommer i materialet definieras med hjälp av ordböcker. Enligt ordboksdefinitionerna får varje svordom en semantisk komponent som beskriver svordomens semantiska drag och en stilkomponent som beskriver svordomens grovhet. Undersökningen är en blandning av kvalitativa och kvantitativa analysmetoder.
I materialets ursprungliga engelska dialog förekommer det 272 svordomar, i de svenska undertexterna 121 svordomar och i de finska undertexterna 123 svordomar. Resultaten visar alltså att mer än hälften av dialogens svordomar har utelämnats från både de svenska och finska undertexterna. Komponentanalysen visar att det finns betydande semantiska och stilistiska skillnader i svordomar mellan dialogen och undertexterna. I dialogen har svordomarna oftast ett sexuellt tema, i de svenska undertexterna ett religiöst tema och i de finska undertexterna ett skatologiskt tema. Till och med 176 av dialogens svordomar definieras som grova svordomar, gentemot 1 i de finska undertexterna. I de svenska undertexterna förekommer det inga grova svordomar. I både de svenska och de finska undertexterna finns det en större andel milda svordomar än i dialogen. Dessutom visar analysen att svordomarna har använts på ett mångsidigare sätt i de svenska och finska undertexterna än i den ursprungliga dialogen.
Kirosanojen piirteitä dialogissa ja tekstityksissä vertaillaan semanttisessa komponenttianalyysissä. Komponenttianalyysiä varten jokainen materiaalissa esiintyvä kirosana määritellään sanakirjamääritelmien mukaan. Näiden määritelmien mukaisesti jokaiselle kirosanalle määritetään sen semanttisia piirteitä kuvaileva semanttinen komponentti sekä sen karkeusastetta kuvaileva tyylikomponentti. Tutkielma on pääasiassa kvalitatiivinen, mutta sillä on myös kvantitatiivisia piirteitä.
Materiaalin englanninkielisessä alkuperäisdialogissa esiintyy 272 kirosanaa, ruotsinkielisissä tekstityksissä 121 kirosanaa ja suomenkielisissä tekstityksissä 123 kirosanaa. Tulokset siis osoittavat, että yli puolet dialogin kirosanoista on poistettu sekä ruotsin- että suomenkielisistä tekstityksistä. Komponenttianalyysi osoittaa, että dialogin ja tekstitysten kirosanojen välillä on merkittäviä semanttisia ja tyylillisiä eroja. Dialogin kirosanat liittyivät useimmiten seksuaalisuuteen, ruotsinkielisten tekstitysten kirosanat uskontoon ja suomenkielisten tekstityksten kirosanat ulosteeseen. Dialogin kirosanoista peräti 176 määritellään karkeiksi kirosanoiksi, kun taas suomenkielisten tekstitysten kirosanoista vain 1. Ruotsinkielisissä tekstityksissä ei esiinny yhtäkään karkeaa kirosanaa. Ruotsin– ja suomenkielisissä tekstityksissä on prosentuaalisesti enemmän lieviä kirosanoja kuin dialogissa. Analyysi osoittaa myös, että ruotsin- ja suomenkielisissä tekstityksissä kirosanoja on käytetty monipuolisemmin eri aihealueilta kuin alkuperäisdialogissa.
Kokoelmat
- Avoin saatavuus [34606]