Upper secondary school students' understandings of classroom climate on English lessons in Finland

Abstract

Classroom climate is a concept recognized in national curricula and often mentioned in students’ and teachers’ reflections on the school as a social environment. Climate is connected to educational goals such as collective and individual wellbeing, student engagement, social safety, and healthy relationships. Climate surveys regularly conducted at schools demonstrate the recognized significance of classroom climate among professionals. However, policy documents rarely offer definitions for classroom climate; rather, climate is discussed as a general goal or a factor influencing schoolwork and learning. The aim of this thesis was to categorize and describe upper secondary school students’ ways of understanding classroom climate in the context of English lessons in Finland. The thesis focused on the elements influencing classroom climate, on the attributes of good and bad climates, and on the means and agents for changing classroom climate.

Previous research has defined classroom climate as socially constructed and individually experienced, suggesting it can be understood and perceived differently by students and educators. The social aspects of learning, including climate, have special importance on language lessons, which increasingly focus on communication, interaction and self-expression. Classroom climate is particularly relevant in the language classroom also because of Foreign Language Anxiety, a particular type of social anxiety related to students’ perceptions of peer reactions and evaluations of themselves. Definitions for classroom climate representing the perceptions and opinions of students are necessary for a shared understanding of classrooms as social environments.

Data was collected through interviews with upper secondary school students and a written task where students described the best and the worst classroom climate. The results were approached with a phenomenographic analysis categorizing and describing students’ accounts of classroom climate. The results suggest that classroom climate is essentially a socio-emotional phenomenon defined by elements of classroom interaction and learning methods. Good classroom climates are characterized by cooperation, friendship and student agency, while peer judgement, teacher strictness and academic pressure create bad climates. The power to change classroom climate lies with students, while teachers are responsible for facilitating peer interaction and learner-centered methods as well as creating safety by treating students with acceptance, kindness and respect.

Luokkailmapiiri on käsite, joka tunnustetaan kansallisissa opetussuunnitelmissa ja mainitaan usein oppilaiden ja opettajien puhuessa koulusta sosiaalisena ympäristönä. Ilmapiiri liittyy useisiin kasvatuksellisiin tavoitteisiin, kuten yhteisön ja yksilön hyvinvointiin, oppilaiden sitoutumiseen, sosiaaliseen turvallisuuteen ja terveisiin ihmissuhteisiin. Koulujen säännölliset ilmapiirikyselyt osoittavat ammattilaisten tunnistavan luokkailmapiirin merkityksen. Asiankirjat eivät kuitenkaan usein tarjoa määritelmiä luokkailmapiirille, vaan viittaavat siihen yleisenä tavoitteena tai koulutyöskentelyyn ja oppimiseen vaikuttavana tekijänä. Tämän tutkielman tavoitteena oli luokitella ja kuvailla erään suomalaisen lukion opiskelijoiden tapoja ymmärtää englannin tuntien luokkailmapiiriä. Tutkielma keskittyi luokkailmapiiriin vaikuttaviin tekijöihin, hyvän ja huonon ilmapiirin ominaisuuksiin sekä keinoihin ja tekijöihin, jotka voivat muuttaa luokkailmapiiriä.

Aiemmissa tutkimuksissa ilmapiiri on määritelty sosiaalisesti rakentuneeksi ja yksilöllisesti koetuksi, joten oppilaat ja opettajat voivat ymmärtää ja kokea sen hyvin eri tavoin. Ilmapiirillä ja muilla oppimisen sosiaalisilla ulottuvuuksilla on erityinen merkitys kieltenopetuksessa, jossa keskitytään yhä enemmän viestintään, vuorovaikutukseen ja itseilmaisuun. Luokkailmapiiristä tärkeän kielten tunneilla tekee myös vieraan kielen ahdistus (Foreign Language Anxiety), sosiaalisen ahdistuksen tyyppi, joka liittyy oppilaan havaintoihin häneen kohdistuvista vertaisten reaktioista ja arvioinneista. Opiskelijoiden käsityksiä ja mielipiteitä edustavia luokkailmapiirin määritelmiä tarvitaan kehittämään jaettua ymmärrystä luokkahuoneista sosiaalisina ympäristöinä.

Tutkimusaineisto kerättiin lukiolaisten haastatteluilla sekä kirjallisella tehtävällä, jossa he kuvailivat parasta ja huonointa luokkailmapiiriä. Tulokset käsiteltiin fenomenografisella analyysillä, jossa luokiteltiin ja kuvailtiin oppilaiden havaintoja luokkailmapiiristä. Tämän tutkielman tulosten mukaan luokkailmapiiri on pohjimmiltaan sosioemotionaalinen ilmiö, jota määrittävät luokkavuorovaikutukseen ja oppimismenetelmiin liittyvät tekijät. Hyvään luokkailmapiirin kuuluvat yhteistyö, ystävyys ja oppilaiden toimijuus, kun taas huonoa ilmapiiriä luovat vertaisten tuomitseminen, opettajan tiukkuus ja suorituspaineet. Valta ilmapiirin muuttamiseen on opiskelijoilla, mutta opettajat ovat vastuussa vertaisvuorovaikutuksen ja oppijakeskeisten menetelmien edistämisestä sekä turvallisuuden luomisesta oppilaiden hyväksyvän, ystävällisen ja kunnioittavan kohtelun kautta.