Euroopan kulttuuripääkaupunkihankkeiden aluetaloudelliset vaikutukset ja vaikutusarviointi

Abstract

EU:n Euroopan kulttuuripääkaupunki -ohjelma eurooppalaisten kaupunkien elvyttämiseksi ja eurooppalaisen kulttuurin rikastamiseksi, on viime vuosikymmenten aikana kasvattanut suosiotaan. Myös tapahtumateollisuuden alalla on havaittu kasvua. Kasvaneesta suosiosta huolimatta kulttuuripääkaupunkihankkeiden taloudellisista vaikutuksista tehdyn tutkimuksen on edelleen havaittu olevan riittämätöntä. Kulttuuripääkaupunkien vaikutusarviointi on keskittynyt pääosin kulttuurillisten ja sosiaalisten vaikutusten arviointiin, sekä talousvaikutusarvioinnissa on keskitytty liikaa pelkästään lyhytaikaisvaikutuksiin kuten turismin kasvuun. Hankkeiden pitkäaikaisvaikutukset ymmärretään pääasiassa laadullisina. Kulttuuripääkaupunkihankkeiden vaatiessa suuria määriä julkista rahoitusta, on huolestuttavaa, kuinka niiden todellisia talousvaikutuksia ei tiedetä. Tämä tutkielma käy läpi erilaisten tapahtumien aluetaloudellisia vaikutuksia ja näiden vaikutusten arviointiin hyödynnettäviä menetelmiä. Lisäksi kulttuuripääkaupunkihankkeiden talousvaikutusarviointiin liittyen luodaan kehitysehdotuksia.

Aiheeseen liittyvä aikaisempi kirjallisuus osoittaa, että selkeästi yleisimmät arviointitavat ovat panos-tuotos-, CGE- sekä SAM-malli. Panos-tuotosmalli on näistä eniten hyödynnetty menetelmä niin Euroopan kulttuuripääkaupunkien kuin muidenkin tapahtumien arvioinnissa. Se kuitenkin sisältää selkeitä heikkouksia liittyen tulosten tarkkuuteen sekä luotettavuuteen. Tapahtumien vaikutusarviointiin liittyvässä tutkimuksessa on tästä syystä pyritty hyödyntämään vaihtoehtoisia menetelmiä, joista varsinkin CGE-mallissa on havaittavissa paljon potentiaalia.

Kulttuuripääkaupunkien välillä on usein valtavia eroja, mikä luo ongelmia kaupunkien väliseen vertailuun liittyen. Kulttuuripääkaupunkihankkeiden talousvaikutusarviointien välillä on havaittu systemaattisuuden puutetta. Systemaattisuuden heikkous näkyy esimerkiksi eroavuuksissa käytettyjen indikaattoreiden, arviointityökalujen sekä kerätyn aineiston suhteen.

Kulttuuripääkaupunkien välillä tulisi kehittää systemaattisuutta luomalla selkeät yhteiset talousvaikutusarvioinnin indikaattorit, jolloin hankkeiden välistä vertailevaa tutkimusta voitaisiin suorittaa paremmin. Lisäksi aineistonkeruumenetelmien suhteen tulisi innovoida esimerkiksi hyödyntämällä enemmän suuraineistoja ja muita digitalisaation luomia mahdollisuuksia. Tapahtuma-alan ajankohtaista talousvaikutustutkimusta tulisi yhä enemmän sisällyttää osaksi kulttuuripääkaupunkien talousvaikutusarvioinnin strategiaa. Tällöin kulttuuripääkaupunkiohjelmaan osallistumista voitaisiin perustella paremmin. Lisäksi tämä kehittäisi ymmärrystä talousvaikutusarvioinnissa hyödynnettyjen menetelmien suhteen, ja kuinka ne toimivat erilaisten kulttuuripääkaupunkihankkeiden yhteydessä.