Lukivaikeus ja musiikki-interventiot
Ukkola, Anton (2024-06-10)
Ukkola, Anton
A. Ukkola
10.06.2024
© 2024 Anton Ukkola. Ellei toisin mainita, uudelleenkäyttö on sallittu Creative Commons Attribution 4.0 International (CC-BY 4.0) -lisenssillä (https://creativecommons.org/licenses/by/4.0/). Uudelleenkäyttö on sallittua edellyttäen, että lähde mainitaan asianmukaisesti ja mahdolliset muutokset merkitään. Sellaisten osien käyttö tai jäljentäminen, jotka eivät ole tekijän tai tekijöiden omaisuutta, saattaa edellyttää lupaa suoraan asianomaisilta oikeudenhaltijoilta.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-202406104315
https://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-202406104315
Tiivistelmä
Kehityksellinen lukivaikeus on periytyvä ja spesifi oppimisvaikeus, joka vaikeuttaa lukemaan ja kirjoittamaan oppimista ja voi siten vaikuttaa negatiivisesti lapsen oppimiseen ja oppimismotivaatioon. Lukutaidon merkitys korostuu entistä enemmän tietotekniikkaan nojaavassa yhteiskunnassa. Lukivaikeus voidaan diagnosoida, mutta koulussa annettava oppimisen tuki ei ole riippuvaista diagnoosista, ja lisäksi lukemisen vaikeutta voi ilmetä, vaikka diagnostinen kriteeristö ei täyttyisikään. Lukemaan oppimisen tueksi onkin kehitetty tehokkaita ja kohdennettuja menetelmiä, joiden avulla oppilaat, joilla on lukivaikeus, voivat saavuttaa hyvän lukutaidon.
Musiikin harrastamisen ja musikaalisuuden tiedetään korreloivan positiivisesti monien kognitiivisten taitojen ja etenkin kielellisten taitojen kanssa. Tässä tutkielmassa tarkastellaan musiikki-interventioiden vaikutusta lukutaitoon ja sen kehittymiseen lapsilla, joilla on lukivaikeus (dyslexia). Tutkimuskysymyksenä on, miten musiikki-interventiot vaikuttavat tutkimuskirjallisuuden perusteella näiden oppilaiden kehittyvään lukutaitoon. Lisäksi selvitettiin, mikä on se teoreettinen viitekehys, jossa musiikki-interventioita voidaan pitää lukemaan oppimisen kannalta mielekkäinä.
Aiheen teoreettisen viitekehyksen luovat neurobiologiset ja –psykologiset tutkimukset, jotka ovat tuoneet tietoa aivojen tiedonkäsittelyrakenteista puheen prosessoinnin, musiikin havaitsemisen ja lukusuoriutumisen suhteen. Tyypillisillä lukijoilla tehdyt musiikki-interventiotutkimukset puolestaan antavat olettaa, että musiikki-interventio on tutkimisen ja koetuksen arvoinen tukimenetelmä oppilailla, joilla on lukivaikeus.
Integroivan kirjallisuuskatsaukseni tulososaan sisällytettiin yhdeksän interventiotutkimusta, joita peilataan kolmen meta-analyysin ja kolmen kirjallisuuskatsauksen tuloksiin. Tutkimukset on teetetty pääosin 6–11-vuotiailla lapsilla, joilla on lukivaikeus. Tutkittavat edustivat englannin-, ranskan-, italian- ja portugalinkielisiä oppilaita. Interventioissa on annettu niin yksilö– kuin ryhmäopetusta. Katsauksen perusteella voidaan todeta, että musiikin säännöllisellä harrastamisella tai musikaalisia komponentteja sisältävällä harjoittelulla on potentiaalia edesauttaa lukutaidon kehitystä. Tutkimusten otoskoot ovat kuitenkin pieniä, ja saavutetut efektikoot eivät välttämättä ole riittäviä, jotta saavutettu hyöty näkyisi lukemisessa käytännössä. Musiikki-interventio voitaisiin mahdollisesti nähdä perinteisen lukiopetuksen lisänä. Lisätutkimus aiheesta on paikallaan.
Musiikin harrastamisen ja musikaalisuuden tiedetään korreloivan positiivisesti monien kognitiivisten taitojen ja etenkin kielellisten taitojen kanssa. Tässä tutkielmassa tarkastellaan musiikki-interventioiden vaikutusta lukutaitoon ja sen kehittymiseen lapsilla, joilla on lukivaikeus (dyslexia). Tutkimuskysymyksenä on, miten musiikki-interventiot vaikuttavat tutkimuskirjallisuuden perusteella näiden oppilaiden kehittyvään lukutaitoon. Lisäksi selvitettiin, mikä on se teoreettinen viitekehys, jossa musiikki-interventioita voidaan pitää lukemaan oppimisen kannalta mielekkäinä.
Aiheen teoreettisen viitekehyksen luovat neurobiologiset ja –psykologiset tutkimukset, jotka ovat tuoneet tietoa aivojen tiedonkäsittelyrakenteista puheen prosessoinnin, musiikin havaitsemisen ja lukusuoriutumisen suhteen. Tyypillisillä lukijoilla tehdyt musiikki-interventiotutkimukset puolestaan antavat olettaa, että musiikki-interventio on tutkimisen ja koetuksen arvoinen tukimenetelmä oppilailla, joilla on lukivaikeus.
Integroivan kirjallisuuskatsaukseni tulososaan sisällytettiin yhdeksän interventiotutkimusta, joita peilataan kolmen meta-analyysin ja kolmen kirjallisuuskatsauksen tuloksiin. Tutkimukset on teetetty pääosin 6–11-vuotiailla lapsilla, joilla on lukivaikeus. Tutkittavat edustivat englannin-, ranskan-, italian- ja portugalinkielisiä oppilaita. Interventioissa on annettu niin yksilö– kuin ryhmäopetusta. Katsauksen perusteella voidaan todeta, että musiikin säännöllisellä harrastamisella tai musikaalisia komponentteja sisältävällä harjoittelulla on potentiaalia edesauttaa lukutaidon kehitystä. Tutkimusten otoskoot ovat kuitenkin pieniä, ja saavutetut efektikoot eivät välttämättä ole riittäviä, jotta saavutettu hyöty näkyisi lukemisessa käytännössä. Musiikki-interventio voitaisiin mahdollisesti nähdä perinteisen lukiopetuksen lisänä. Lisätutkimus aiheesta on paikallaan.
Kokoelmat
- Avoin saatavuus [34609]