Käteisen rahan tulevaisuus
Sipilä, Erkka (2024-06-05)
Sipilä, Erkka
E. Sipilä
05.06.2024
© 2024 Erkka Sipilä. Ellei toisin mainita, uudelleenkäyttö on sallittu Creative Commons Attribution 4.0 International (CC-BY 4.0) -lisenssillä (https://creativecommons.org/licenses/by/4.0/). Uudelleenkäyttö on sallittua edellyttäen, että lähde mainitaan asianmukaisesti ja mahdolliset muutokset merkitään. Sellaisten osien käyttö tai jäljentäminen, jotka eivät ole tekijän tai tekijöiden omaisuutta, saattaa edellyttää lupaa suoraan asianomaisilta oikeudenhaltijoilta.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-202406054247
https://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-202406054247
Tiivistelmä
Käteisen käyttö maksuvälineenä on laskenut trendinomaisesti viime vuosina niin Suomessa, euroalueella kuin muuallakin maailmassa. Tämän tutkielman tarkoituksena on luoda kattava kuva käteisen käytöstä maksuvälineenä. Tutkielma pyrkii selittämään käteisen erityispiirteitä muihin maksuvälineisiin verrattuna ja tämän myötä antamaan käsityksen siitä, miksi muut tarjolla olevat maksuvälineet eivät tule täysin korvaamaan käteistä.
Tutkielma sisältää historiallisen katsauksen rahan kehitykseen, jossa perehdytään maksuvälineiden kehitykseen hyödykerahasta kolikoiden ja seteleiden käyttöönottoon. Tutkielmassa luodaan teoreettinen katsaus rahan kysyntään ja käteisen käyttöä maksuvälineenä selittäviin teorioihin. Tutkielma antaa käsityksen käteisen hallussapidon syistä, käteisen lähteistä, käteisin käytöstä sekä käteisen käyttöön liittyvistä kustannuksista.
Tutkielmassa perehdytään erityisesti suomalaisten kuluttajien maksukäyttäytymiseen ja osoitetaan sen erottuvan monilta osin euroalueen keskimääräisistä kuluttajien maksutottumuksista. Tutkielmassa perehdytään kuluttajien maksutottumuksiin, koronapandemian niihin aiheuttamiin muutoksiin, kuluttajien käteisen lähteisiin sekä kuluttajien kokemuksiin eri maksutapojen eduista ja merkityksistä kuluttajille. Katsaus keskittyy suomalaisiin kuluttajiin ja siinä vertaillaan suomalaisten kuluttajien vastauksia euroalueen muiden maiden vastaajiin tai euroalueen kuluttajien keskimääräisiin vastauksiin.
Tutkielman perusteella käteinen ei tule ainakaan lyhyellä tähtäimellä täysin poistumaan käytöstä maksuvälineenä, koska sillä on sen erityislaatuisia ominaisuuksia, kuten anonymiteetti, välitön maksujen selvitys ja mahdollisuus toteuttaa maksut ilman riippuvuutta sähkö- tai tietoliikenneyhteyksistä. Kuluttajat voivat hankkia käteistä muihinkin kuin transaktiotarkoituksiin, jolloin käteistä halutaan hankkia vaihdon välineeksi. Osa kuluttajista hankkii käteistä myös arvonsäilytystarkoitukseen. Käteisen käytön tarjoamista eduista huolimatta sitä pidetään muihin maksutapoihin verrattaessa hitaampana ja käteisen mukana kuljettamisen koetaan aiheuttavan vaivaa kuluttajille. Maksutapahtumissa käteisen käyttö rajoittuu henkilökohtaisiin maksutapahtumiin eli tilanteisiin, joissa käteistapahtuman molemmat osapuolet ovat fyysisesti läsnä.
Tutkielma sisältää historiallisen katsauksen rahan kehitykseen, jossa perehdytään maksuvälineiden kehitykseen hyödykerahasta kolikoiden ja seteleiden käyttöönottoon. Tutkielmassa luodaan teoreettinen katsaus rahan kysyntään ja käteisen käyttöä maksuvälineenä selittäviin teorioihin. Tutkielma antaa käsityksen käteisen hallussapidon syistä, käteisen lähteistä, käteisin käytöstä sekä käteisen käyttöön liittyvistä kustannuksista.
Tutkielmassa perehdytään erityisesti suomalaisten kuluttajien maksukäyttäytymiseen ja osoitetaan sen erottuvan monilta osin euroalueen keskimääräisistä kuluttajien maksutottumuksista. Tutkielmassa perehdytään kuluttajien maksutottumuksiin, koronapandemian niihin aiheuttamiin muutoksiin, kuluttajien käteisen lähteisiin sekä kuluttajien kokemuksiin eri maksutapojen eduista ja merkityksistä kuluttajille. Katsaus keskittyy suomalaisiin kuluttajiin ja siinä vertaillaan suomalaisten kuluttajien vastauksia euroalueen muiden maiden vastaajiin tai euroalueen kuluttajien keskimääräisiin vastauksiin.
Tutkielman perusteella käteinen ei tule ainakaan lyhyellä tähtäimellä täysin poistumaan käytöstä maksuvälineenä, koska sillä on sen erityislaatuisia ominaisuuksia, kuten anonymiteetti, välitön maksujen selvitys ja mahdollisuus toteuttaa maksut ilman riippuvuutta sähkö- tai tietoliikenneyhteyksistä. Kuluttajat voivat hankkia käteistä muihinkin kuin transaktiotarkoituksiin, jolloin käteistä halutaan hankkia vaihdon välineeksi. Osa kuluttajista hankkii käteistä myös arvonsäilytystarkoitukseen. Käteisen käytön tarjoamista eduista huolimatta sitä pidetään muihin maksutapoihin verrattaessa hitaampana ja käteisen mukana kuljettamisen koetaan aiheuttavan vaivaa kuluttajille. Maksutapahtumissa käteisen käyttö rajoittuu henkilökohtaisiin maksutapahtumiin eli tilanteisiin, joissa käteistapahtuman molemmat osapuolet ovat fyysisesti läsnä.
Kokoelmat
- Avoin saatavuus [34150]