Varhaiskasvatuksen henkilöstön tunteiden säätely haastavissa kasvatustilanteissa

Abstract

Tunteiden säätely sekä haastavat kasvatustilanteet ovat osa niin lasten, kuin henkilöstönkin arkea varhaiskasvatuksessa. Varhaiskasvatuksen henkilöstö toimii lapsille esimerkkinä sekä kanssatunteiden säätelijänä, jolloin he auttavat lasta säätelemään esimerkiksi haastavista kasvatustilanteista syntyviä tunteita. Aiempi tutkimus tunteiden säätelystä keskittyy pääsääntöisesti vain lapsiin, jolloin henkilöstö nähdään vain lasta tukevana toimijana. Tunteiden säätelyä ja haastavia kasvatustilanteita henkilöstön näkökulmasta ei ole kuitenkaan tutkittu yhdessä. Tutkimuksen tavoitteena on tarkastella varhaiskasvatuksen henkilöstön kokemana haastavia kasvatustilanteita sekä niistä aiheutuneita tunteita ja ajatuksia sekä niiden säätelyä osana työtään varhaiskasvatuksessa.

Tutkimusaineisto kerättiin sähköisellä Webpropol-kyselylomakkeella, joka julkaistiin Varhaiskasvatuksen materiaalipakki -nimisessä Facebook-ryhmässä. Varhaiskasvatuksen henkilöstön oli mahdollista vastata kyselyyn tammikuussa 2024, jonka aikana vastauksia kertyi 35 kappaletta. Kyselylomake sisälsi kaksi taustatietokysymystä sekä yhdeksän kysymystä haastavista kasvatustilanteista, niiden aiheuttamista tunteista sekä henkilöstön tunteiden säätelystä.

Tutkimuksen tulokset osoittavat, että henkilöstö kohtaa monenlaisia haastavia kasvatustilanteita, niin lasten, heidän perheidensä sekä muiden työyhteisön jäsenten kanssa. Lasten kanssa tapahtuvat haastavat kasvatustilanteet ovat fyysinen väkivalta, auktoriteetin haastaminen, epäasiallinen puhe sekä fyysisen ympäristön vahingoittaminen. Lasten perheiden ja muun henkilöstön väliset haastavat tilanteet ovat pääasiassa sanallista väkivaltaa. Myös lasten kesken tapahtuu haastavia kasvatustilanteita, kuten riitatilanteita. Tilanteiden syntyä koettiin edesauttavan ja aiheuttavan työympäristön puutteet sekä lasten tuentarpeet ja erilaiset diagnoosit. Kaikki nämä tilanteet herättävät henkilöstössä pääasiassa negatiivisia tunteita, jotka liittyvät vihaan, suruun, kuormittavuuteen ja huoleen sekä omaan jaksamiseen, omien taitojen kyseenalaistamiseen ja pelkoon omasta turvallisuudesta. Henkilöstön kuvaamat neutraalit tunteet liittyvät haluun sekä tarpeeseen auttaa lasta varhaiskasvatuksen ammattilaisena sekä määrätietoisuuteen ja mietteliäisyyteen lapsen tilannetta kohtaan. Positiiviset tunteet ovat pääasiassa osa haastavan kasvatustilanteen jälkeisen onnistumisen iloitsemista sekä helpotusta sekä armollisuutta, toivoa, lämpöä, empatiaa sekä läsnäoloa.

Henkilöstö säätelee tunteitaan haastavan kasvatustilanteen aikana sekä sen jälkeen. Tilanteiden aikana henkilöstö säätelee tunteitaan rauhoittamalla omaa ja lapsen mielentilaa, toimimalla rauhallisesti, pysymällä tilanteen aikana rauhallisena, siirtämällä huomiotaan muualle sekä ajattelemalla positiivisia ajatuksia. Henkilöstö säätelee myös omaa tunnetilaansa vaikuttamalla lapsen toimintaan. Henkilöstö kokee tässä tärkeäksi ymmärryksen lapsen tilannetta kohtaan. Tilanteiden jälkeen henkilöstö käy tilanteet läpi ja reflektoiden tapahtumia sekä pitää omasta hyvinvoinnistaan huolta vapaa-ajalla. Henkilöstö pyrkii myös tilanteiden ennakoinnilla vaikuttamaan omien tunteidensa säätelyyn. Kaikissa tunteiden säätelyn vaiheissa henkilöstö tukeutuu työyhteisöön