Chronotype, physical activity, sedentary behaviors, and sleep regularity : associations with cardiometabolic health at midlife in the Northern Finland Birth Cohort 1966
Nauha, Laura (2024-06-07)
© University of Oulu, 2024. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for your own personal use. Commercial use is prohibited. © Oulun yliopisto, 2024. Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
https://rightsstatements.org/vocab/InC/1.0/
https://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-202405173638
Kuvaus
Tiivistelmä
Morning, day, and evening chronotypes differ by the circadian timing of alertness and the preferred timing of sleep. The evening chronotype seems to be associated with lower levels of physical activity, irregular sleep timing, and poorer cardiometabolic health. Previous population-based studies have mainly relied on self-reports for collecting information on physical activity, sedentary time, and sleep rhythm, which have limitations such as reporting bias and recall. This study examined the association between chronotype, device-based physical activity, sedentary time, sleep regularity, and cardiometabolic health markers in middle age.
Data from the Northern Finland Birth Cohort 1966 46-year follow-up were used. Chronotype was defined by the shortened Morningness-Eveningness Questionnaire. Polar Active accelerometer-based activity monitor was used to detect participants’ physical activity, sedentary time, and time in bed (n = 5,156). Seven-day standard deviations of time in bed were used to describe sleep regularity. Participant blood pressure level, adiposity metrics, blood glucose, insulin, and cholesterol levels were measured. Data from a sub-sample of the Northern Finland Birth Cohort 1986 (n = 108) were used for developing an in-lab algorithm for time in bed detection.
The evening chronotype was associated with low total physical activity volume in both genders and with high sedentary time in men. In addition, evening chronotype men had lower total physical activity volume and higher sedentary time than the men with day chronotype. Sleep rhythm irregularities were associated with poorer cardiometabolic health markers, particularly seen in measures of adiposity. The higher was the level of physical activity, the lower was the harmful association between sleep irregularity and cardiovascular disease risk factors.
Evening chronotype and irregular sleep rhythm accumulate health risks, which physical activity may help mitigate. The results support the use of wearable devices for observing and evaluating an individual’s physical activity, sedentary behaviors, and sleep rhythm.
Aamu-, päivä- ja ilta-kronotyypit eroavat vuorokauden aikaisen valppauden ja mieluisimman unen ajoituksen perusteella. Ilta-kronotyyppi on aiempien tutkimusten mukaan yhteydessä vähäisempään fyysiseen aktiivisuuteen, epäsäännöllisempään unirytmiin ja suurempaan sydän-, verisuoni- ja aineenvaihduntasairauksien riskiin. Aiemmissa väestöpohjaisissa tutkimuksissa on fyysistä aktiivisuutta, paikallaanoloa ja unirytmiä mitattu pääasiassa kyselyillä, joilla on rajoituksia, kuten raportointiharha ja muistinvaraisuus. Tässä tutkimuksessa selvitettiin kronotyypin, mittalaitteella mitatun fyysisen aktiivisuuden ja paikallaanoloajan sekä unirytmin säännöllisyyden yhteyttä sydän-, verisuoni- ja aineenvaihduntaterveyteen keski-iässä.
Tutkimusaineistona oli Pohjois-Suomen syntymäkohorttiin 1966 kuuluvilta 46 vuoden iässä kerätty aineisto. Kronotyyppi määritettiin lyhennetyllä versiolla aamuisuus-iltaisuus-kyselystä. Fyysinen aktiivisuus, paikallaanolo ja sängyssäoloaika tunnistettiin Polar Active kiihtyvyysanturipohjaisen aktiivisuusmittarin tiedoista (n = 5,156). Unirytmin säännöllisyyttä kuvattiin sängyssäoloaikojen seitsemän päivän keskihajonnoilla. Tutkittavilta mitattiin verenpaine, lihavuuden aste sekä veren glukoosi-, insuliini- ja kolesterolitaso. Sängyssäaoloajan tunnistavan algoritmin kehityksessä käytettiin Pohjois-Suomen syntymäkohorttiin 1986 kuuluvista 108 tutkittavasta kerättyä aineistoa.
Ilta-kronotyyppi oli yhteydessä vähäiseen fyysiseen kokonaisaktiivisuuteen sekä naisilla että miehillä, ja miehillä myös suurempaan paikallaanoloaikaan. Lisäksi ilta-kronotyypin miesten fyysinen kokonaisaktiivisuus oli pienempi ja paikallaanoloaika suurempi kuin päivä-kronotyypin miehillä. Epäsäännöllinen unirytmi oli yhteydessä heikompaan sydän-, verisuoni- ja aineenvaihduntaterveyteen, mikä näkyi erityisesti lihavuuden astetta kuvaavissa muuttujissa. Mitä suurempi fyysisen kokonaisaktiivisuuden määrä oli, sitä pienempi oli haitallinen yhteys epäsäännöllisen unirytmin ja sydän- ja verisuonisairauksien riskitekijöiden välillä.
Ilta-kronotyyppiin ja epäsäännölliseen unirytmiin liittyy terveysriskejä, joita säännöllinen fyysinen aktiivisuus voi auttaa lieventämään. Tulokset tukevat mittalaitteiden käyttöä yksilön fyysisen aktiivisuuden, paikallaanolon ja unirytmin seurannassa ja arvioinnissa.
Original papers
-
Nauha, L., Jurvelin, H., Ala‐Mursula, L., Niemelä, M., Jämsä, T., Kangas, M., & Korpelainen, R. (2020). Chronotypes and objectively measured physical activity and sedentary time at midlife. Scandinavian Journal of Medicine & Science in Sports, 30(10), 1930–1938. https://doi.org/10.1111/sms.13753 https://doi.org/10.1111/sms.13753
-
Nauha, L., Farrahi, V., Jurvelin, H., Jämsä, T., Niemelä, M., Ala-Mursula, L., Kangas, M., & Korpelainen, R. (2024). Regularity of bedtime, wake-up time, and time in bed in mid-life: Associations with cardiometabolic health markers with adjustment for physical activity and sedentary time. Journal of Activity, Sedentary and Sleep Behaviors, 3(1), 2. https://doi.org/10.1186/s44167-023-00040-6 https://doi.org/10.1186/s44167-023-00040-6
-
Nauha, L., Farrahi, V., Jurvelin, H., Jämsä, T., Niemelä, M., Kangas, M., & Korpelainen, R. (2023). Comparison and agreement between device-estimated and self-reported sleep periods in adults. Annals of Medicine, 55(1), 2191001. https://doi.org/10.1080/07853890.2023.2191001 https://doi.org/10.1080/07853890.2023.2191001
Osajulkaisut
-
Nauha, L., Jurvelin, H., Ala‐Mursula, L., Niemelä, M., Jämsä, T., Kangas, M., & Korpelainen, R. (2020). Chronotypes and objectively measured physical activity and sedentary time at midlife. Scandinavian Journal of Medicine & Science in Sports, 30(10), 1930–1938. https://doi.org/10.1111/sms.13753 https://doi.org/10.1111/sms.13753
-
Nauha, L., Farrahi, V., Jurvelin, H., Jämsä, T., Niemelä, M., Ala-Mursula, L., Kangas, M., & Korpelainen, R. (2024). Regularity of bedtime, wake-up time, and time in bed in mid-life: Associations with cardiometabolic health markers with adjustment for physical activity and sedentary time. Journal of Activity, Sedentary and Sleep Behaviors, 3(1), 2. https://doi.org/10.1186/s44167-023-00040-6 https://doi.org/10.1186/s44167-023-00040-6
-
Nauha, L., Farrahi, V., Jurvelin, H., Jämsä, T., Niemelä, M., Kangas, M., & Korpelainen, R. (2023). Comparison and agreement between device-estimated and self-reported sleep periods in adults. Annals of Medicine, 55(1), 2191001. https://doi.org/10.1080/07853890.2023.2191001 https://doi.org/10.1080/07853890.2023.2191001
Kokoelmat
- Avoin saatavuus [38358]