Musiikin arvioinnin haasteet yläkoulun musiikinopettajien näkökulmasta : yksilöllisyyden ja yhdenvertaisuuden näkökulma
Luomala, Nea; Seppälä, Teemu (2024-06-04)
Luomala, Nea
Seppälä, Teemu
N. Luomala; T. Seppälä
04.06.2024
© 2024 Nea Luomala, Teemu Seppälä. Ellei toisin mainita, uudelleenkäyttö on sallittu Creative Commons Attribution 4.0 International (CC-BY 4.0) -lisenssillä (https://creativecommons.org/licenses/by/4.0/). Uudelleenkäyttö on sallittua edellyttäen, että lähde mainitaan asianmukaisesti ja mahdolliset muutokset merkitään. Sellaisten osien käyttö tai jäljentäminen, jotka eivät ole tekijän tai tekijöiden omaisuutta, saattaa edellyttää lupaa suoraan asianomaisilta oikeudenhaltijoilta.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-202406044180
https://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-202406044180
Tiivistelmä
Tutkimme tässä pro gradu -tutkielmassa, mitä yläkoulun musiikinopettajat kokevat haasteelliseksi musiikin arvioinnissa. Lisäksi tutkimme, miten oppilaiden yksilöllisyys vaikuttaa musiikin arviointiin, ja kuinka musiikin arvioinnissa toteutuu oppilaiden välinen yhdenvertaisuus.
Opetussuunnitelmaan on kirjattu ohjeet koskien musiikin arviointia, mutta siitä huolimatta moni musiikinopettaja kokee musiikin arvioinnin haasteelliseksi. Yläkouluun siirryttäessä oppilaiden välinen taitotaso ja lähtökohdat musiikin opiskeluun voivat olla hyvinkin erilaiset. Erilaiset oppimisvaikeudet ja tukitoimet voivat myös vaikuttaa oppilaan opiskeluun. Yhdenvertaisuuden tulisi toteutua musiikin arvioinnissa huolimatta oppilaiden yksilöllisistä lähtökohdista.
Teoreettisessa viitekehyksessä käsittelemme arviointia, sekä tarkemmin diagnostista, summatii-vista ja formatiivista arviointia. Lisäksi käsittelemme itse- ja vertaisarviointia, arvioinnin yhdenvertaisuutta ja sitä, mitä arviointi on musiikkikasvatuksessa. Käsittelemme myös laajemmin, mitä perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa sanotaan arvioinnista. Lisäksi avaamme, mitkä ovat musiikin opetuksen tavoitteet opetussuunnitelman mukaan, ja mitä opetussuunnitelmaan on kirjattu musiikin oppiaineen osalta.
Tutkimuksen lähestymistapa on kvalitatiivinen eli laadullinen tutkimus. Tutkimusaineisto on kerätty Google Forms:in kyselylomakkeen avulla. Kyselyyn vastasi 19 (N=19) yläkoulussa työskentelevää musiikinopettajaa, joista osa opetti musiikkia myös alakoulussa tai lukiossa. Aineiston analyysimenetelmä on laadullinen sisällönanalyysi, jonka avulla saimme luotua seuraavat pääluokat: yhdenvertaisuus ja yksilöllisyys, opettajan työmäärään ja oppilasmäärään liittyvät haasteet arvioinnissa, arvioinnin suorittamiseen liittyvät haasteet sekä arviointia tukevat tekijät.
Tutkimuksessa ilmeni, että vähäiset tuntimäärät vaikuttavat siihen, kuinka opettaja ehtii opettamaan ja arvioimaan kaikki opetussuunnitelman velvoittamat asiat. Opetussuunnitelma koetaan usein tulkinnanvaraisena ja osaamistavoitteet eivät kaikkien mielestä ole tarpeeksi selkeitä, mikä vaikuttaa arvioinnin yhdenvertaisuuteen. Tutkimuksessa nousi esiin, kuinka oppilaiden yksilöllisyys lisää opettajan työtaakkaa etenkin suurissa opetusryhmissä, joissa opettajan täytyy pystyä seuraamaan jokaisen oppilaan kehittymistä yksilöllisesti. Yksilöllisyyden ja yhdenvertaisuuden kohdalla nousi tärkeäksi esille lahjakkaiden oppilaiden huomioiminen eriyttämällä heidän kohdallaan opetusta ylöspäin.
Opetussuunnitelmaan on kirjattu ohjeet koskien musiikin arviointia, mutta siitä huolimatta moni musiikinopettaja kokee musiikin arvioinnin haasteelliseksi. Yläkouluun siirryttäessä oppilaiden välinen taitotaso ja lähtökohdat musiikin opiskeluun voivat olla hyvinkin erilaiset. Erilaiset oppimisvaikeudet ja tukitoimet voivat myös vaikuttaa oppilaan opiskeluun. Yhdenvertaisuuden tulisi toteutua musiikin arvioinnissa huolimatta oppilaiden yksilöllisistä lähtökohdista.
Teoreettisessa viitekehyksessä käsittelemme arviointia, sekä tarkemmin diagnostista, summatii-vista ja formatiivista arviointia. Lisäksi käsittelemme itse- ja vertaisarviointia, arvioinnin yhdenvertaisuutta ja sitä, mitä arviointi on musiikkikasvatuksessa. Käsittelemme myös laajemmin, mitä perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa sanotaan arvioinnista. Lisäksi avaamme, mitkä ovat musiikin opetuksen tavoitteet opetussuunnitelman mukaan, ja mitä opetussuunnitelmaan on kirjattu musiikin oppiaineen osalta.
Tutkimuksen lähestymistapa on kvalitatiivinen eli laadullinen tutkimus. Tutkimusaineisto on kerätty Google Forms:in kyselylomakkeen avulla. Kyselyyn vastasi 19 (N=19) yläkoulussa työskentelevää musiikinopettajaa, joista osa opetti musiikkia myös alakoulussa tai lukiossa. Aineiston analyysimenetelmä on laadullinen sisällönanalyysi, jonka avulla saimme luotua seuraavat pääluokat: yhdenvertaisuus ja yksilöllisyys, opettajan työmäärään ja oppilasmäärään liittyvät haasteet arvioinnissa, arvioinnin suorittamiseen liittyvät haasteet sekä arviointia tukevat tekijät.
Tutkimuksessa ilmeni, että vähäiset tuntimäärät vaikuttavat siihen, kuinka opettaja ehtii opettamaan ja arvioimaan kaikki opetussuunnitelman velvoittamat asiat. Opetussuunnitelma koetaan usein tulkinnanvaraisena ja osaamistavoitteet eivät kaikkien mielestä ole tarpeeksi selkeitä, mikä vaikuttaa arvioinnin yhdenvertaisuuteen. Tutkimuksessa nousi esiin, kuinka oppilaiden yksilöllisyys lisää opettajan työtaakkaa etenkin suurissa opetusryhmissä, joissa opettajan täytyy pystyä seuraamaan jokaisen oppilaan kehittymistä yksilöllisesti. Yksilöllisyyden ja yhdenvertaisuuden kohdalla nousi tärkeäksi esille lahjakkaiden oppilaiden huomioiminen eriyttämällä heidän kohdallaan opetusta ylöspäin.
Kokoelmat
- Avoin saatavuus [34547]