Psykologinen joustavuus muutoksen mekanismina ahdistuneisuushäiriöiden hoidossa hyväksymis- ja omistautumisterapiassa

Abstract

Ahdistuneisuushäiriöt on yhdistetty heikentyneeseen elämänlaatuun muun muassa fyysisen terveyden, mielenterveyden, sosiaalisen elämän sekä koti- ja perhe-elämän osalta ja Suomessa ne olivat vuonna 2023 yleisin peruste sairauspäivärahalle. Iso osa ihmisistä jää myös vailla riittävää vastetta, kun puhutaan ahdistuneisuushäiriöiden lääkehoidosta ja kognitiivisesta käyttäytymisterapiasta. Hyväksymis- ja omistautumisterapia tarjoaa näyttöön perustuvan vaihtoehdon vakiintuneiden hoitomuotojen rinnalle ahdistuneisuushäiriöiden hoidossa.

Tämän tutkielman tarkoituksena oli tarkastella psykologista joustavuutta muutoksen mekanismina ahdistuneisuushäiriöiden hoidossa hyväksymis- ja omistautumisterapiassa. Psykologinen joustavuus koostuu kuudesta taidosta, joita ovat tietoinen läsnäolo nykyhetkessä, hyväksyntä, kielellisen kontrollin heikentäminen, havainnoiva minäkäsitys sekä henkilökohtaiset arvot ja omistautuminen arvojen mukaiseen toimintaan.

Tutkielma toteutettiin systemaattisena kirjallisuuskatsauksena tammikuussa 2024 Scopus-tietokannassa. Hakusanat muodostettiin aiheen kannalta keskeisistä käsitteistä. Synteesiin valikoitui yhdeksän tutkimusartikkelia. Valitut tutkimukset olivat interventiotutkimuksia, missä psykologista joustavuutta tai sen osa-aluetta oli tutkittu muutoksen mekanismina osana hyväksymis- ja omistautumisterapiaan pohjaavaa interventiota. Aineisto analysoitiin käyttäen narratiivista synteesiä.

Tulokset tukevat psykologisen joustavuuden merkitystä hyväksymis- ja omistautumisterapiassa oireissa ja elämänlaadussa tapahtuvan myönteisen muutoksen kannalta. Se voi myös mahdollisesti toimia sekä hyväksymis- ja omistautumisterapialle että kognitiiviselle käyttäytymisterapialle yhteisenä muutoksen mekanismina, mikä on linjassa aiempien tutkimustulosten kanssa. Erityisesti korostuivat hyväksynnän sekä kielellisen kontrollin heikentämisen merkitys. Psykologisen joustavuuden eri osa-alueita tai sen kokonaisuutta oli tutkittu kuitenkin vielä varsin vähän. Näin oli tietoisen läsnäolon, havainnoivan minäkäsityksen sekä arvojen ja niiden mukaisen toiminnan osalta, joiden osalta tulokset olivat myös osin ristiriitaisia. Pohdinnassa tarkastellaan käytettyihin tutkimusmenetelmiin liittyviä rajoitteita, joista osin ristiriitaisten tulosten voidaan pohtia johtuvan, sekä itse katsauksen vahvuuksia ja rajoitteita. Näiden pohjalta katsaus esittää myös jatkotutkimusehdotuksia aiheeseen liittyen. Johtopäätöksenä todetaan, että erityisesti hyväksyntä ja kielellisen kontrollin heikentäminen vaikuttaisivat olevan merkityksellisiä taitoja edistämään myönteistä muutosta ahdistuneisuushäiriöiden hoidossa hyväksymis- ja omistautumisterapiassa.

Anxiety disorders have been associated with poorer quality of life in the domains of health, mental health as well as social, home and family life. According to Kela, in Finland they were the most common reason for sickness allowance in 2023. A great deal of the patients with anxiety disorder also do not respond to the treatment with medication or cognitive behavioral therapy at sufficient level. Acceptance and commitment therapy offers a research-based option in the treatment of anxiety disorders.

The aim of this thesis was to examine psychological flexibility as a mechanism of change in acceptance and commitment therapy in the treatment of anxiety disorders. Psychological flexibility consists of six skills: mindfullness, acceptance, cognitive defusion, self as a context, personal values, and valued action.

This thesis was conducted as a systematic literature review in January 2024 in Scopus database. Search terms were composed using the central constructs of the topic. A total of nine articles were selected in the synthesis. Selected studies were intervention studies in which psychological flexibility or a part of it was studied as a mechanism of change in acceptance and commitment therapy. The data was analyzed using narrative synthesis.

Results support the significance of psychological flexibility for the positive change in symptoms and quality of life during acceptance and commitment therapy. It can also be a common mechanism for acceptance and commitment therapy and cognitive behavioral therapy. Results highlighted the role of acceptance and cognitive defusion. Results concerning mindfullness, self as a context, values and valued action were not that consistent, which could be due to the need for more investigation. The weaknesses of the studies included are summarized as well as the strengths and limitations of this literature review. Based on these limitations future research recommendations are discussed. As a conclusion it could be stated acceptance and cognitive defusion to be significant skills to foster positive change in the treatment of anxiety disorders in acceptance and commitment therapy.