Social-pragmatic development in children who use bilateral hearing aids or bilateral cochlear implants and in typically hearing children between the ages of four and six years
Tuohimaa, Krista (2024-06-07)
© University of Oulu, 2024. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for your own personal use. Commercial use is prohibited. © Oulun yliopisto, 2024. Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
https://rightsstatements.org/vocab/InC/1.0/
https://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-202405213794
Kuvaus
Tiivistelmä
Children’s experiences in using language in variable social contexts contribute to their abilities to learn social-pragmatic skills. Offering adequate linguistic and social access for deaf and hard-of-hearing (DHH) children acquiring spoken language(s) often requires attention from parents and professionals. In this dissertation, the social-pragmatic development of children who use bilateral hearing aids (BiHAs) or bilateral cochlear implants (BiCIs) and that of typically hearing (TH) children was studied.
First, the views of parents and day care professionals on communication abilities, including linguistic and social-pragmatic skills, were analysed using the Children’s Communication Checklist -2 (CCC-2). Next, social-pragmatic development was analysed using the Pragma test, in which, answering socially and contextually demanding questions is required. Finally, associations between auditory, demographic, cognitive and linguistic factors and the Pragma test performance were explored.
The results of the CCC-2 indicated that children in the BiHA and BiCI groups had on average poorer communication skills than TH children. Difficulties were more common and more large-scale in the BiCI group than in the BiHA group, including social-pragmatics in addition to linguistic skills. However, the results of the Pragma test showed that most BiHA and BiCI users still had difficulties in social-pragmatic skills at the age of six years, despite their accelerated development between the ages of five and six years. In the BiHA group, social-pragmatic skills were associated with the degree of hearing loss. In both groups of DHH children, social-pragmatic skills were associated with the level of maternal education and with visual inferencing skills. Furthermore, social-pragmatic skills were associated with linguistic skills in both DHH and TH children.
The results of this dissertation indicated that hearing habilitation practices should be improved to offer DHH children learning spoken language the best possible linguistic and social access, since they are crucial for the social-pragmatic development.
Lapsen kielenkäyttökokemusten määrä ja laatu ovat yhteydessä hänen sosiopragmaattiseen kehitykseensä. Puhuttua kieltä/kieliä omaksuva kuulovammainen lapsi tarvitsee usein vanhempien sekä ammattilaisten tukea päästäkseen osallistumaan riittävästi ja monipuolisesti erilaisiin kommunikointilanteisiin ja saadakseen riittävän ja laadukkaan kielellisen mallin. Tässä väitöskirjassa tutkittiin molemminpuolisesti kuulokojeita tai sisäkorvaistutteita käyttävien sekä tyypillisesti kuulevien lasten sosiopragmaattisten taitojen kehitystä.
Ensiksi vanhempien ja päiväkodin näkemyksiä tutkittavien kielellisiin ja sosiopragmaattisiin taitoihin analysoitiin Lasten kommunikointitaitojen kyselyn (CCC-2) avulla. Seuraavaksi lasten sosiopragmaattista kehitystä tutkittiin käyttäen Pragma-testiä, joka sisältää sosiaalista ja kontekstuaalista päättelyä vaativia tehtäviä. Lopuksi tutkittiin kuuloon liittyvien, demografisten, kognitiivisten ja kielellisten tekijöiden yhteyksiä lasten sosiopragmaattisiin taitoihin.
CCC-2:n tulokset osoittivat, että molemminpuolisesti kuulokojeita tai sisäkorvaistutteita käyttävien lasten kommunikointitaidot olivat keskimäärin heikommat kuin tyypillisesti kuulevilla lapsilla. Sisäkorvaistutteita käyttävien lasten kommunikointivaikeudet olivat laaja-alaisempia verrattuna kuulokojeita käyttäviin lapsiin: heillä raportoitiin kielellisten vaikeuksien lisäksi usein sosiopragmaattisia vaikeuksia. Pragma-testin tulokset kuitenkin osoittivat, että suurimmalla osalla sekä kuulokojeita että sisäkorvaistutteita käyttävistä lapsista oli sosiopragmaattisia vaikeuksia vielä kuuden vuoden iässä, vaikka heidän sosiopragmaattinen kehityksensä nopeutui viiden ja kuuden ikävuoden välillä. Kuulovamman vaikeusaste oli yhteydessä molemminpuolisesti kuulokojeita käyttävien lasten sosiopragmaattisiin taitoihin. Äidin koulutustaso ja visuaalisen päättelyn taidot olivat yhteydessä molemminpuolisesti kuulokojeita tai sisäkorvaistutteita käyttävien lasten sosiopragmaattisiin taitoihin. Kielelliset taidot olivat yhteydessä sekä kuulovammaisten että tyypillisesti kuulevien lasten sosiopragmaattisiin taitoihin.
Tämän väitöskirjan tulokset osoittivat, että puhuttua kieltä omaksuvien kuulovammaisten lasten kuntoutuskäytänteitä tulisi kehittää, että he voisivat saada riittävän ja laadukkaan kielenkäyttömallin, koska sillä on suuri merkitys sosiopragmaattisten taitojen kehittymiselle.
Original papers
-
Tuohimaa, K., Loukusa, S., Löppönen, H., Välimaa, T., & Kunnari, S. (2022). Communication abilities in children with hearing loss – views of parents and daycare professionals. Journal of Communication Disorders, 99, 106256. https://doi.org/10.1016/j.jcomdis.2022.106256 https://doi.org/10.1016/j.jcomdis.2022.106256
-
Tuohimaa, K., Loukusa, S., Löppönen, H., Välimaa, T., & Kunnari, S. (2023). Development of social-pragmatic understanding in children with congenital hearing loss and typical hearing between the ages of 4 and 6 years. Journal of Speech, Language, and Hearing Research, 66(7), 2503–2520. https://doi.org/10.1044/2023_JSLHR-22-00700 https://doi.org/10.1044/2023_JSLHR-22-00700
-
Tuohimaa, K., Loukusa, S., Löppönen, H., Aarnisalo, A. A., Dietz, A., Hyvärinen, A., Laitakari, J., Rimmanen, S., Salonen, J., Sivonen, V., Tennilä, T., Tsupari, T., Vikman, S., Virokannas, N., Hautala, J., Tolonen, A.-K., Välimaa, T., & Kunnari, S. (2024). Factors associated with social-pragmatic understanding in six-year-old deaf and hard-of-hearing and typically hearing children. Manuscript submitted for publication.
Osajulkaisut
-
Tuohimaa, K., Loukusa, S., Löppönen, H., Välimaa, T., & Kunnari, S. (2022). Communication abilities in children with hearing loss – views of parents and daycare professionals. Journal of Communication Disorders, 99, 106256. https://doi.org/10.1016/j.jcomdis.2022.106256 https://doi.org/10.1016/j.jcomdis.2022.106256
-
Tuohimaa, K., Loukusa, S., Löppönen, H., Välimaa, T., & Kunnari, S. (2023). Development of social-pragmatic understanding in children with congenital hearing loss and typical hearing between the ages of 4 and 6 years. Journal of Speech, Language, and Hearing Research, 66(7), 2503–2520. https://doi.org/10.1044/2023_JSLHR-22-00700 https://doi.org/10.1044/2023_JSLHR-22-00700
-
Tuohimaa, K., Loukusa, S., Löppönen, H., Aarnisalo, A. A., Dietz, A., Hyvärinen, A., Laitakari, J., Rimmanen, S., Salonen, J., Sivonen, V., Tennilä, T., Tsupari, T., Vikman, S., Virokannas, N., Hautala, J., Tolonen, A.-K., Välimaa, T., & Kunnari, S. (2024). Factors associated with social-pragmatic understanding in six-year-old deaf and hard-of-hearing and typically hearing children. Manuscript submitted for publication.
Kokoelmat
- Avoin saatavuus [34618]