Kaksoispaineventilaatiohoitoa saavat aikuispotilaat Oulun yliopistollisen sairaalan alueella

Abstract

Kaksoispaineventilaatiota käytetään kroonisen hengitysvajauksen hoitoon, joka voi johtua monesta eri taustasairaudesta. Kroonista hengitysvajausta voi aiheuttaa keuhkoahtaumatauti, obesiteetti-hypoventilaatiosyndrooma ja siihen usein liittyvä uniapnea, hermo-lihassairaudet ja rintakehän seinämän sairaudet. Aiemmin tutkimusnäyttö kaksoispaineventilaatiohoidosta keuhkoahtaumataudin kroonisen hengitysvajauksen hoidossa on ollut ristiriitaista, mutta viime vuosina sille on saatu parempaa näyttöä. Kaksoispaineventilaatiohoidon tavoitteena on parantaa kaasujenvaihtoa, korjata hyperkapniaa, vähentää oireita ja parantaa sekä elämänlaatua että ennustetta.

Tässä tutkimuksessa kuvattiin kotona noninvasiivista kaksoispaineventilaatiohoitoa saavat potilaat Oulun yliopistollisen sairaalan sisätautien ja keuhkosairauksien vastuualueella. Aineisto koostui kaikista Oulun yliopistollisen sairaalan hengitysapuvälinelainaamossa tiedossa olleista aikuispotilaista, joilla on ollut kaksoispaineventilaattori käytössä 9.11.2022. Tutkimuksessa selvitettiin kaksoispaineventilaatiopotilaiden hengitysvajauksen taustalla olevat sairaudet ja niiden keskinäinen jakauma, hengitystukihoidon kesto, potilaiden hoitomyöntyvyys, demografiset tiedot ja hoidon aloituksen lääketieteelliset perusteet.

Aineistoon kuului 156 potilasta. Yleisin kaksoispaineventilaatiohoidon syy oli obesiteetti-hypoventilaatiosyndrooma (42,9 %). Hoidon aloitushetkellä potilaiden iän mediaani oli 62,6 vuotta. Potilaista suurin osa olivat merkittävästi ylipainoisia, sillä kehon painoindeksin (BMI) keskiarvo oli 37,4. Hoidon mediaanikesto oli 2,9 vuotta. Potilaista suurin osa, 38,5 %, oli täysin tupakoimattomia potilaita, tupakoinnin lopettaneita oli 36,5 % ja 19,2 % oli aktiivisia tupakoitsijoita. Potilaista 14,7 % oli kuollut seuranta-aikana, joista suurin osa oli keuhkoahtaumatautipotilaita. Hoidon aloitusvaiheessa potilaat olivat selvästi hyperkapnisia, sillä valtimoveren mediaanihiilidioksidiosapaine oli 8,1 kPa. Keskimääräinen päivittäinen kaksoispaineventilaattorin käyttö oli 7,0 tuntia. Kaksoispaineventilaatiohoidon prevalenssi Pohjois-Pohjanmaalla oli 37,5/100 000.

Kaksoispaineventilaatiohoidon taustasairauksien jakauma noudatti hyvin suomalaisten ja kansainvälisten tutkimuksen tuloksia. Hoito kohdentui asianmukaisesti potilaisiin, joilla oli todettu krooninen keuhkojen tuuletushäiriö. Kaksoispaineventilaatiohoidon prevalenssi Pohjois-Pohjanmaalla on samaa luokkaa kuin muissa suomalaisissa ja eurooppalaisissa tutkimuksissa. Kaksoispaineventilaatiohoidon käyttötuntitavoitteet (yli 4 h/vrk) saavutettiin hyvin potilasaineistossa, eli hoitoon sitoutuminen oli hyvää.