Positiivisen pedagogiikan hyödyntämisen anti ja toteuttamisen haasteet lapsiryhmässä varhaiskasvatuksen opettajien kokemana

Abstract

Tässä pro gradu-tutkielmassa tutkin varhaiskasvatuksen opettajien kokemuksia positiivisen pedagogiikan mukanaan tuomasta annista sekä positiivisen pedagogiikan toteuttamiseen liittyvistä haasteista. Tavoitteena tutkielmassa oli selvittää varhaiskasvatuksen opettajien kokemuksia siitä, mitä positiivisen pedagogiikan hyödyntäminen tarjoaa lapsiryhmälle ja millaisia haasteita he kokevat sen toteuttamiselle olevan. Aiheen tärkeyttä puoltavat tutkimustulokset, joissa hyvinvoinnin edistämisellä on todettu olevan kiistaton yhteys lapsen oppimiseen sekä hyvinvoinnin jatkumiseen myös tulevaisuudessa. Lisäksi lasten ja nuorten lisääntyneen pahoinvoinnin näkyminen mediassa sekä uutisoinnissa esille otettu varhaiskasvatuksen resurssien riittämättömyys antavat perusteen aiheen valinnalle.

Tutkielman teoreettisen viitekehyksen muodostavat positiivisen psykologian ja -pedagogiikan, sekä niiden keskeisten elementtien, PERMA-teorian sekä hyveiden ja luonteenvahvuuksien käsitteet. Teoria-osiossa avataan positiivisen pedagogiikan käsitettä viiden periaatteen kautta sekä kuvaillaan varhaiskasvatuksessa käytettäviä positiivisen pedagogiikan menetelmiä. Tutkielma oli laadullinen, fenomenologinen tutkimus, jossa toteutin aineistonkeruun teemahaastattelulla. Haastattelin Pohjois-Suomen alueelta varhaiskasvatuksen opettajia, jotka hyödynsivät työssään positiivista pedagogiikkaa tai olivat vahvasti kiinnostuneita sen hyödyntämisestä. Analysoin tutkimusaineiston aineistolähtöisen sisällönanalyysin keinoin.

Tutkielmassa opettajien kokemuksista esille noussut positiivisen pedagogiikan anti jakautui tulosten mukaan neljään kategoriaan: kasvu, kehitys ja oppiminen myönteiseen suuntaan, hyvinvoinnin lisääntyminen, hyväksyvän vuorovaikutuksen muodostuminen sekä tilanteiden rauhoittuminen. Erityisesti jokainen opettaja painotti positiivisuudella lapsen lähestymistä sekä tiimin merkitystä hyväksyvän vuorovaikutuksen luomisessa. Opettajien esille nostamat haasteet oli jaettavissa kolmeen ryhmään: henkilökohtaisiin, lapsiryhmästä kumpuaviin sekä työyhteisöön ja olosuhteisiin liittyviin haasteisiin. Jokainen opettaja korosti haasteiden ylitse pääsemisessä opettajan oman asenteen merkitystä, sitä miten hän suhtautuu haasteisiin ja miten hän ottaa esille positiivisen pedagogiikan periaatteita tiiminsä kanssa.