Muntlig kommunikativ svenska i den grundläggande utbildningen : en longitudinell studie om elevernas språkutveckling i och deras attityder till studier i B1-svenska i årskurserna 7–9

Abstract

Abstract

In this longitudinal study examines the development of pupils’ oral communicative language skills and the change of their attitudes toward and motivation for studying Swedish in grades 7–9, as well as the nature of the oral communicative language skills of B1 Swedish pupils in the final stages of basic education. The theoretical framework is based on Krashen's monitor theory and Vygotsky's theory of the zone of proximal development. The communicative competence as described in the European Framework for Languages informs the definition of communicative language skills in this study.

The research data was collected in three Finnish-language schools in three rounds within grades 7–9. The written material was gathered through pupil surveys, vocabulary tests, and teacher surveys, while the oral material was collected through pupil interviews, picture description tasks, and reading tasks. The study applies both quantitative and qualitative methods. The research data is analyzed as a whole but also categorized by different grade levels, schools and gender.

The research results indicate that pupils' attitudes toward Swedish studies are positive in grade 7 but significantly more negative in grade 9. Girls consistently have more positive attitudes than boys. The analysis also shows that pupils' attitudes are quite similar in all the three schools. The differences in pupils' language performance become more diverged in receptive vocabulary tests, but converge slightly in oral tasks. Most pupils' oral communicative language skills do not improve in grades 7–9. Girls perform better in written vocabulary tests than boys, but in oral tasks girls and boys perform quite similarly. However, concerning language comprehensibility and communicative abilities, boys tend to improve their language skills more than girls in grades 7–9. There are notable differences between the schools in pupils' language performance and development.

The research results indicate a gap between the learning objectives for B1 Swedish as outlined in the curriculum and the pupils’ actual language skills which are weak or nearly nonexistent. The results also suggest that current teaching arrangements, learning environments, local curricula, teaching materials, and language pedagogical solutions need to be reviewed and corrected.

Tiivistelmä

Tässä pitkittäistutkimuksessa selvitetään, miten oppilaiden suullinen kommunikatiivinen kielitaito kehittyi, miten heidän asenteensa ja motivaationsa ruotsinopintoihin muuttui vuosiluokilla 7–9 sekä millainen B1-ruotsin suullinen kommunikatiivinen kielitaito oppilailla on perusopetuksen loppuvaiheessa. Teoreettinen viitekehys pohjautuu Krashenin monitoriteoriaan ja Vygotskyn teoriaan lähikehityksen vyöhykkeestä. Kommunikatiivista kielitaitoa tarkastellaan eurooppalaisen kielten viitekehyksen mallin mukaisena kommunikatiivisena kompetenssina.

Tutkimusaineisto on kerätty kolmessa eri vaiheessa kolmesta suomenkielisestä yhteistyökoulusta oppilaiden ollessa vuosiluokilla 7–9. Kirjallinen aineisto on kerätty oppilaskyselyillä, sanatesteillä ja opettajakyselyllä. Suullinen aineisto puolestaan on kerätty oppilashaastatteluilla, kuvankertomis- ja ääneenlukemistehtävillä. Tutkimuksessa sovelletaan sekä määrällisiä että laadullisia menetelmiä. Tutkimusaineisto analysoidaan kokonaisuutenaan mutta myös eriteltynä vuosiluokkien, koulujen ja sukupuolten mukaan.

Tutkimustulosten mukaan oppilaiden asenteet ruotsinopintoja kohtaan ovat myönteisiä vuosiluokalla 7 mutta huomattavasti kielteisempiä vuosiluokalla 9. Tyttöjen asenteet ovat kauttaaltaan myönteisempiä kuin poikien. Analyysi osoittaa, että oppilaiden asenteet ovat melko samanlaisia kaikissa kolmessa yhteistyökoulussa. Eroavaisuudet oppilaiden kielellisissä tuotoksissa polarisoituvat reseptiivisissä sanatesteissä mutta tasaantuvat jonkin verran suullisissa tehtävissä. Valtaosan suullinen kommunikatiivinen kielitaito ei kehity vuosiluokkien 7–9 aikana. Tyttöjen tulokset kirjallisissa sanatesteissä ovat parempia kuin poikien, mutta suullisista tehtävistä tytöt ja pojat suoriutuvat melko samalla tavalla. Poikien kielenkäytön ymmärrettävyys ja kommunikatiivisuus kehittyy kuitenkin paremmin kuin tyttöjen vuosiluokilla 7–9. Koulukohtaiset erot oppilaiden kielellisissä suorituksissa ja niiden kehittymisessä ovat huomattavia. Tutkimustulosten mukaan Perusopetuksen opetussuunnitelmien perusteissa määriteltyjen B1-ruotsin oppimistavoitteiden ja oppilaiden todellisen kielitaidon välillä on kuilu. Tutkimusryhmässä monen oppilaan kommunikatiivinen suullinen kielitaito on heikko tai lähes olematon. Tulokset viittaavat myös siihen, että opetusjärjestelyitä, oppimisympäristöjä, paikallisia opetussuunnitelmia, oppimateriaaleja ja kielipedagogisia ratkaisuja täytyy tarkastella ja niihin on syytä tehdä korjauksia.

Abstrakt

I denna longitudinella avhandling undersöks hur elevernas muntliga kommunikativa språkfärdigheter utvecklas och hur deras attityder till och motivation för svenskstudier förändras i årskurserna 7–9 samt hurdana muntliga kommunikativa språkfärdigheter i B1-svenska eleverna har i slutskedet av den grundläggande utbildningen. Den teoretiska referensramen bygger på Krashens monitorteori och Vygotskys teori om zonen för närmaste utveckling. De kommunikativa språkfärdigheterna betraktas utifrån den kommunikativa kompetensen som den beskrivs i den europeiska referensramen för språk.

Undersökningsmaterialet har samlats från tre finska samarbetsskolor i tre omgångar i årskurserna 7–9. Det skriftliga materialet har samlats in genom elevenkät, ordtester och lärarenkät, medan det muntliga materialet har samlats in genom elevintervjuer, bildbeskrivnings- och högläsningsuppgifter. I undersökningen tillämpas både kvantitativa och kvalitativa metoder. Undersökningsmaterialet analyseras som en helhet men också uppdelat efter olika årskurser, skolor och kön.

Undersökningsresultaten visar att elevernas attityder till svenskstudierna är positiva i årskurs 7 men klart negativare i årskurs 9. Flickornas attityder är genomgående positivare än pojkarnas. Analysen visar också att elevernas attityder är rätt lika i de tre samarbetsskolorna. Skillnader i elevernas språkliga prestationer blir mera polariserade i de receptiva ordtesterna, medan de jämnas ut något i de muntliga uppgifterna. De flesta elevernas muntliga kommunikativa språkfärdigheter förbättras inte i årskurserna 7–9. Flickornas prestationer i de skriftliga ordtesterna är bättre än pojkarnas, men i de muntliga prestationerna liknar flickornas och pojkarnas resultat varandra. Pojkarna utvecklas emellertid bättre i riktning mot begriplig kommunikation än flickorna i årskurserna 7–9. De skolvisa skillnaderna i elevernas språkliga prestationer och deras utveckling är påfallande. Undersökningsresultaten visar ytterligare att det finns en klyfta mellan GLGU:s inlärningsmål för B1-svenska och elevernas verkliga språkfärdigheter, som är svaga eller nästan obefintliga hos en stor del av den undersökta målgruppen. Resultaten tyder likaså på att rådande undervisningsarrangemang, lärmiljöer, lokala läroplaner, läromaterial och språkpedagogiska lösningar bör ses över och åtgärdas.