Musiikki, liike ja musiikkiliikunta osana alakoulun musiikin ja liikunnan opetusta

Abstract

Tässä kandidaatintutkielmassa tarkastellaan musiikkiliikuntaa osana alakoulun musiikin ja liikunnan opetusta. Tutkielmassa vastaan kolmeen tutkimuskysymykseen:

1. Miten musiikkiliikuntaa voidaan hyödyntää alakoulussa musiikin ja liikunnan opetuksessa? 2. Miten kehon liike tukee musiikin oppimista? 3. Miten musiikki tukee liikunnan oppimista?

Tutkielma on toteutettu kirjallisuuskatsauksena, jonka teoreettisessa viitekehyksessä luodaan katsaus kehollisuuteen ja keholliseen oppimiseen sekä musiikki- ja liikuntakasvatuksen käsitteisiin. Musiikkiliikuntaan luodaan katsaus suomalaisen musiikkiliikunnan opetuksen näkökulmasta huomioiden kuitenkin menetelmän taustalla vaikuttavat kaksi keskeistä musiikkikasvatuksen lähestymistapaa; Dalcroze-pedagogiikka ja Orff-pedagogiikka, sekä musiikki-liikunnan asema suomalaisessa perusopetuksessa.

Musiikkiliikunta on musiikkikasvatuksen lähestymistapa, jossa yhdistyvät kehon liike, musiikin kuuntelu ja laulaminen. Musiikkiliikunnan tavoitteena on edistää monipuolisesti eri-laisia fyysisiä, psyykkisiä ja sosiaalisia taitoja, mutta ennen kaikkea kyse on musiikillisten taitojen oppimisesta. Musiikkiliikunnan avulla voidaan harjoitella musiikin elementtien kuten rytmin, sävyjen tai muotorakenteen hahmottamista, ja musisoinnissa tarvittavaa kehon-hallintaa.

Lapselle on luontaista reagoida musiikkiin liikkuen, minkä vuoksi musiikkiliikunta ja sen taustalla vaikuttava ajatus oppimisen kehollisuudesta on olennainen lähestymistapa musiikin oppimiseen erityisesti tutkielman kohteena olevassa alakoulukontekstissa. Tässä kandidaatintutkielmassa musiikkiliikuntaa on tarkasteltu myös liikunnan oppimisen tavoitteiden näkökulmasta, ja tutkimuksen tuloksista ilmenee, että musiikkiliikuntaa voidaan hyödyntää myös alakoulun liikunnan opetuksen tavoitteiden saavuttamisessa. Liikunnan oppimisen tavoitteista musiikkiliikunnan avulla voidaan oppia erilaisia perusliikuntataitoja sekä sosiaalisia taitoja ryhmässä toimimisen kautta. Lisäksi musiikkia itsessään voidaan hyödyntää mm. motivoivana tekijänä.