Psyykkisten traumojen vaikutus työ- ja opiskeluhyvinvointiin

Abstract

Tässä kandidaatin tutkielmassa tarkastellaan psyykkisten traumojen ja niistä mahdollisesti seuraavan traumaperäisen stressihäiriön (PTSD) vaikutusta opiskelu- ja työhyvinvointiin. Tutkielmassa kartoitetaan näiden eri syitä, ilmenemismuotoja ja seurauksia niin yksilön kuin yhteiskunnankin tasolla, tarkoituksena myös etsiä eri tapoja vaikuttaa myönteisesti traumatisoituneiden ihmisten työ- ja opiskeluhyvinvointiin. Traumaattisten tapahtumien kokeminen länsimaissakin on luultua yleisempää niin työssäkäyvillä kuin opiskelijoillakin, ja jopa neljäsosa traumaattisen tapahtuman kokeneista kärsii myöhemmin PTSD:stä. Tällä on vaikutuksia niin työelämään kuin opiskeluunkin. Aihetta on tärkeää tutkia lisää, jotta saataisiin lisää ymmärrystä, miten parantaa traumaattisten tapahtumien jälkiseuraamuksista kärsivien ihmisten hyvinvointia työssä ja opiskelussa. On myös tärkeää saada lisää tietoa aiheesta myös yhteiskunnan kannalta, jotta voitaisiin vaikuttaa lisääntyviin työ- ja opiskelupoissaoloihin ja näistä johtuviin kustannuksiin ja tietotaidon menetyksiin.

Tutkielma on toteutettu kuvailevana kirjallisuuskatsauksena, ja aineistona on käytetty pääsääntöisesti kansainvälisiä vertaisarvioituja julkaisuja. Näiden tutkimusten tulosten pohjalta on koottu tiivistävää uutta tutkimusta aiheesta. Aineisto koostuu 25 kansainvälisestä julkaisusta ja yhdestä suomalaisesta julkaisusta. Hakusanat on tarkkaan valittu, kaikki käytetyt lähteet ovat vertaisarvioituja ja rajattu suhteelliseen tuoreisiin materiaaleihin, jotka on sitten läpikäyty haettujen teemojen mukaisesti.

Tulokset olivat ristiriitaisia. Osassa tutkimuksia PTSD:n todettiin olevan selkeästi työhyvinvointia huonontava, osassa niiden välillä ei löydetty suoraa yhteyttä. Kuitenkin työstressin, uupumisen ja masennuksen todettiin olevan yhteydessä traumanjälkeiseen työhyvinvointiin. Myös opiskelijoiden traumakokemukset yhdistyvät ahdistukseen ja masennukseen, vaikuttaen sosiaaliseen ja emotionaaliseen terveyteen ja ollen yhteydessä heikompaan akateemiseen suoriutumiseen ja riskiin keskeyttää opiskelu. Molemmissa kuitenkin sosiaalisen tuen merkitys traumatilanteesta selviytymisessä oli selkeä. Varsinkin traumojen vaikutuksessa opiskelijoiden hyvinvointiin löytyi tutkimusaukko, mitä voisi tutkia esimerkiksi pro-gradututkielmassa.