Psykologisia tekijöitä väärin tunnustamisen taustalla poliisin esitutkinnassa
Ojala, Aliina (2024-05-24)
Ojala, Aliina
A. Ojala
24.05.2024
© 2024 Aliina Ojala. Ellei toisin mainita, uudelleenkäyttö on sallittu Creative Commons Attribution 4.0 International (CC-BY 4.0) -lisenssillä (https://creativecommons.org/licenses/by/4.0/). Uudelleenkäyttö on sallittua edellyttäen, että lähde mainitaan asianmukaisesti ja mahdolliset muutokset merkitään. Sellaisten osien käyttö tai jäljentäminen, jotka eivät ole tekijän tai tekijöiden omaisuutta, saattaa edellyttää lupaa suoraan asianomaisilta oikeudenhaltijoilta.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-202405243927
https://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-202405243927
Tiivistelmä
Rikoksen tunnustaminen poliisille valheellisin perustein on arkiajattelun vastaisesti verrattain yleistä. Väärä tunnustus voi johtaa väärään tuomitsemiseen, jolloin sillä voi olla merkittävästi hyvinvointia heikentäviä vaikutuksia tunnustaneelle, ja yhteiskunnan turvallisuustilanne voi huonontua, kun todellinen syyllinen jää vapaaksi mahdollisesti jatkamaan rikollista toimintaa.
Tällä kirjallisuuskatsauksella pyrittiin selvittämään psykologisia tekijöitä, joita esiintyy rikoksen esitutkintavaiheessa väärin tunnustamisen taustalla. Tutkimuksen tavoitteena on lisätä tietoisuutta moninaisista tekijöistä, joita ilmiön taustalla havaitaan. Tällöin väärin tunnustamiselle altistavia tekijöitä voidaan tunnistaa ja vääriä tunnustuksia voidaan estää, tai sellaisen synnyttyä tunnustuksen todenperäisyyttä voidaan arvioida kriittisesti.
Tutkimus toteutettiin systemaattisena kirjallisuuskatsauksena EBSCO- ja Scopus-tietokantoja hyödyntäen. Kirjallisuushaussa käytettiin englanninkielisiä hakusanoja rajaten tulokset (oikeus)psykologisiin tekijöihin, vääriin tunnustuksiin sekä alkuperäisiin tutkimusartikkeleihin. Katsaukseen valitut tutkimukset olivat englanninkielisiä sekä vertaisarvioituja, ja tutkimukset oli julkaistu vuosina 2013–2023. Kirjallisuuskatsaukseen sisältyi 13 tutkimusartikkelia.
Kirjallisuuskatsauksen tulosten mukaan väärien tunnustusten taustalla esiintyy yksilöllisiä haavoittuvuustekijöitä, kuten psykopatologiaa ja suostuteltavuutta. Myös haastattelun tilannetekijöillä, kuten painostavalla haastattelutyylillä, haastattelun ajallisella pitkittymisellä ja sen stressaavuudella on vaikutuksia väärin tunnustamiselle. Lisäksi esitutkinnan aikana voi syntyä valemuistoja valheellisen todistusaineiston ja johdattelevien haastattelukysymysten muistia manipuloivan vaikutuksen vuoksi, ja syntyneet valemuistot edistävät väärin tunnustamista. Myös vapaaehtoisia vääriä tunnustuksia syntyy erityisesti psykososiaalisten tekijöiden edistäminä.
Kirjallisuuskatsauksen johtopäätöksenä voidaan todeta, että poliisin edistämän esitutkinnan kululla on merkittäviä vaikutuksia siihen, kuinka todenperäinen syyllisyyden tunnustamisesta muodostuu. Vaikka tunnustus ei itsessään johda tuomioon, niin yleisesti sille annetaan suurta painoarvoa rikostutkinnassa, minkä vuoksi yksilöiden perusoikeuksia toteuttavaa olisi tunnistaa väärät tunnustukset ja välttää näiden pohjalta syyttömän henkilön tuomitseminen.
Tällä kirjallisuuskatsauksella pyrittiin selvittämään psykologisia tekijöitä, joita esiintyy rikoksen esitutkintavaiheessa väärin tunnustamisen taustalla. Tutkimuksen tavoitteena on lisätä tietoisuutta moninaisista tekijöistä, joita ilmiön taustalla havaitaan. Tällöin väärin tunnustamiselle altistavia tekijöitä voidaan tunnistaa ja vääriä tunnustuksia voidaan estää, tai sellaisen synnyttyä tunnustuksen todenperäisyyttä voidaan arvioida kriittisesti.
Tutkimus toteutettiin systemaattisena kirjallisuuskatsauksena EBSCO- ja Scopus-tietokantoja hyödyntäen. Kirjallisuushaussa käytettiin englanninkielisiä hakusanoja rajaten tulokset (oikeus)psykologisiin tekijöihin, vääriin tunnustuksiin sekä alkuperäisiin tutkimusartikkeleihin. Katsaukseen valitut tutkimukset olivat englanninkielisiä sekä vertaisarvioituja, ja tutkimukset oli julkaistu vuosina 2013–2023. Kirjallisuuskatsaukseen sisältyi 13 tutkimusartikkelia.
Kirjallisuuskatsauksen tulosten mukaan väärien tunnustusten taustalla esiintyy yksilöllisiä haavoittuvuustekijöitä, kuten psykopatologiaa ja suostuteltavuutta. Myös haastattelun tilannetekijöillä, kuten painostavalla haastattelutyylillä, haastattelun ajallisella pitkittymisellä ja sen stressaavuudella on vaikutuksia väärin tunnustamiselle. Lisäksi esitutkinnan aikana voi syntyä valemuistoja valheellisen todistusaineiston ja johdattelevien haastattelukysymysten muistia manipuloivan vaikutuksen vuoksi, ja syntyneet valemuistot edistävät väärin tunnustamista. Myös vapaaehtoisia vääriä tunnustuksia syntyy erityisesti psykososiaalisten tekijöiden edistäminä.
Kirjallisuuskatsauksen johtopäätöksenä voidaan todeta, että poliisin edistämän esitutkinnan kululla on merkittäviä vaikutuksia siihen, kuinka todenperäinen syyllisyyden tunnustamisesta muodostuu. Vaikka tunnustus ei itsessään johda tuomioon, niin yleisesti sille annetaan suurta painoarvoa rikostutkinnassa, minkä vuoksi yksilöiden perusoikeuksia toteuttavaa olisi tunnistaa väärät tunnustukset ja välttää näiden pohjalta syyttömän henkilön tuomitseminen.
Kokoelmat
- Avoin saatavuus [34357]