"Eihän Wilmassa itsessään mitään pahaa ole" : diskurssianalyyttinen tutkielma kouluhallintojärjestelmä Wilmaa käsittelevistä mediateksteistä
Minkkinen, Aki (2024-05-23)
Minkkinen, Aki
A. Minkkinen
23.05.2024
© 2024 Aki Minkkinen. Ellei toisin mainita, uudelleenkäyttö on sallittu Creative Commons Attribution 4.0 International (CC-BY 4.0) -lisenssillä (https://creativecommons.org/licenses/by/4.0/). Uudelleenkäyttö on sallittua edellyttäen, että lähde mainitaan asianmukaisesti ja mahdolliset muutokset merkitään. Sellaisten osien käyttö tai jäljentäminen, jotka eivät ole tekijän tai tekijöiden omaisuutta, saattaa edellyttää lupaa suoraan asianomaisilta oikeudenhaltijoilta.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-202405233876
https://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-202405233876
Tiivistelmä
Suomalaisesta peruskoulusta on uutisoitu runsaasti viime vuosina eri medioiden toimesta. Yhtenä merkittävimpänä koulumaailmaa käsittelevien uutisten kohteena on ollut kodin ja koulun väliseen viestintään käytettävä kouluhallintojärjestelmä Wilma, josta on muodostunut tärkeä osa kodin ja koulun välistä vuorovaikutusta. Median luomien otsikoiden perusteella Wilma vaikuttaa saaneen paljon arvostelua eri osapuolten toimesta ja siihen on kohdistunut myös paljon negatiivisia tuntemuksia. Kodin ja koulun välinen lisääntynyt digitaalinen viestintä heijastuu myös opettajan työhön eri tavoin. Viime vuosien aikana myös opettajat ovat raportoineet eri uutismedioille esimerkiksi vanhemmilta saamistaan epäasiallisista viesteistä.
Huolimatta Wilman merkittävästä roolista osana kodin ja koulun välistä vuorovaikutusta ja viestintää, on siitä melko vähän aiempaa tutkimusta. Tämä pro gradu -tutkielma pyrkiikin osaltaan täyttämäään tätä tutkimusaukkoa pyrkimällä tunnistamaan keskeisimmät Wilmaan liittyvät diskurssit Ylen ja Helsingin Sanomien julkaisemista Wilmaa ja koulumaailmaa käsittelevistä mediateksteistä. Opettajuuden ja opettajan työn näkökulmat ovat keskeisesti mukana tutkielmassa ja tutkielman toisena tavoitteena onkin selvittää, millä tavoin opettajuus ja opettajan työ näyttäytyvät näissä Wilmaa käsittelevissä mediateksteissä.
Tutkielman teoreettisessa viitekehyksessä tarkastellaan kodin ja koulun välistä vuorovaikutusta digitaalisen viestinnän näkökulmasta sekä opettajuutta ja opettajan työn professiota huomioiden koulumaailmassa tapahtuneet muutokset. Tutkielmani perustuu teoreettis-metodologisilta lähtökohdiltaan sosiaaliseen konstruktionismiin, jonka yhtenä keskeisenä piirteenä nähdään kielenkäyttö sosiaalisen todellisuuden rakennusvälineenä. Tutkielman aineisto koostuu yhteensä 21:stä Ylen ja Helsingin Sanomien vuosina 2017–2023 julkaisemasta mediatekstistä, jotka olen analysoinut diskurssianalyysiä hyödyntäen.
Diskurssianalyysin perusteella tunnistettiin kuusi diskurssia, joista kolme käsittelevät Wilmaa. Tunnistetut diskurssit ovat Wilman käyttö aiheuttaa hämmennystä ja ärsytystä, Wilma on rikosrekisteri ja negatiivisen palautteen väylä ja Ei niin pahaa, ettei jotain hyvääkin. Opettajuuteen ja opettajan työhön liittyviä diskursseja tunnistettiin myös kolme. Näitä ovat Wilma on kaksiteräinen miekka, Vanhempien asiakkuusajattelu heijastuu Wilma-viestintään ja Yleinen keskustelukulttuurin muutos näkyy Wilma-viestinnässä ja opettajien arvostuksessa. Sosiaalisen konstruktionismin lähtökohtien mukaisesti tutkielmani ei tavoittele Wilmaan ja opettajuuteen liittyvien ilmiöiden totuudellistamista. Tämän sijaan analyysin pohjalta laaditut pohdinnat tarjoavat uusia näkökulmia kodin ja koulun yhteistyötä muokanneesta Wilmasta ja opettajuudesta ajassamme.
Huolimatta Wilman merkittävästä roolista osana kodin ja koulun välistä vuorovaikutusta ja viestintää, on siitä melko vähän aiempaa tutkimusta. Tämä pro gradu -tutkielma pyrkiikin osaltaan täyttämäään tätä tutkimusaukkoa pyrkimällä tunnistamaan keskeisimmät Wilmaan liittyvät diskurssit Ylen ja Helsingin Sanomien julkaisemista Wilmaa ja koulumaailmaa käsittelevistä mediateksteistä. Opettajuuden ja opettajan työn näkökulmat ovat keskeisesti mukana tutkielmassa ja tutkielman toisena tavoitteena onkin selvittää, millä tavoin opettajuus ja opettajan työ näyttäytyvät näissä Wilmaa käsittelevissä mediateksteissä.
Tutkielman teoreettisessa viitekehyksessä tarkastellaan kodin ja koulun välistä vuorovaikutusta digitaalisen viestinnän näkökulmasta sekä opettajuutta ja opettajan työn professiota huomioiden koulumaailmassa tapahtuneet muutokset. Tutkielmani perustuu teoreettis-metodologisilta lähtökohdiltaan sosiaaliseen konstruktionismiin, jonka yhtenä keskeisenä piirteenä nähdään kielenkäyttö sosiaalisen todellisuuden rakennusvälineenä. Tutkielman aineisto koostuu yhteensä 21:stä Ylen ja Helsingin Sanomien vuosina 2017–2023 julkaisemasta mediatekstistä, jotka olen analysoinut diskurssianalyysiä hyödyntäen.
Diskurssianalyysin perusteella tunnistettiin kuusi diskurssia, joista kolme käsittelevät Wilmaa. Tunnistetut diskurssit ovat Wilman käyttö aiheuttaa hämmennystä ja ärsytystä, Wilma on rikosrekisteri ja negatiivisen palautteen väylä ja Ei niin pahaa, ettei jotain hyvääkin. Opettajuuteen ja opettajan työhön liittyviä diskursseja tunnistettiin myös kolme. Näitä ovat Wilma on kaksiteräinen miekka, Vanhempien asiakkuusajattelu heijastuu Wilma-viestintään ja Yleinen keskustelukulttuurin muutos näkyy Wilma-viestinnässä ja opettajien arvostuksessa. Sosiaalisen konstruktionismin lähtökohtien mukaisesti tutkielmani ei tavoittele Wilmaan ja opettajuuteen liittyvien ilmiöiden totuudellistamista. Tämän sijaan analyysin pohjalta laaditut pohdinnat tarjoavat uusia näkökulmia kodin ja koulun yhteistyötä muokanneesta Wilmasta ja opettajuudesta ajassamme.
Kokoelmat
- Avoin saatavuus [34609]