Fyysisen oppimisympristön vaikutukset lapsiin, joilla aistisäätelyn häiriö

Abstract

Tämä tutkielma käsittelee sensorisen integraation häiriötä, tarkemmin aistisäätelyn häiriötä fyysisen oppimisympäristön näkökulmasta. Tavoitteena on löytää tukikeinoja oppilaille, joilla on aistisäätelyn kanssa haasteita sekä selvittää, miten fyysinen oppimisympäristö vaikuttaa tällaisiin oppijoihin. Työni on kuvaileva kirjallisuuskatsaus sekä jossain määrin kartoittava katsaus aiheeseen. Päätutkimuskysymykseni on “Miten fyysistä oppimisympäristöä muokkaamalla voidaan tukea aistisäätelyn häiriöisten lasten oppimista”. Tämän lisäksi pyrin vastaamaan, mitä sensorisen integraation häiriöllä tarkoitetaan sekä millainen on hyvä fyysinen oppimisympäristö opettajan ja oppilaan näkökulmista.

Aistisäätelyn haasteita sekä fyysistä oppimisympäristöä on tutkittu erillisinä aiheina, mutta näiden vaikutuksista toisiinsa ei juurikaan. Avoimien oppimisympäristöjen lisääntyessä aistisäätelyn haasteet voivat ilmetä vahvemmin ja fyysisen oppimisympäristön merkitys nousee. Tästä syystä aihe on ajankohtainen ja tärkeä. Aistisäätelyn haasteet vaikuttavat kokonaisvaltaisesti eri elämän osa-alueisiin, kuten sosiaalisiin suhteisiin ja vuorovaikutustaitoihin. Tässä tutkielmassa keskitytään kuitenkin koulukontekstiin, missä haasteet voivat ilmetä keskittymisvaikeuksina, käytösongelmina sekä oppimisen vaikeuksina.

Tutkielman lähdemateriaalin pohjalta on kuitenkin selvää, että on olemassa tiettyjä tapoja, joilla aistisäätelyn häiriöisiä lapsia voi tukea fyysisessä oppimisympäristössä. Oppimisympäristön muokkaaminen, ärsykkeiden eliminoiminen, apuvälineiden käyttö sekä järjestyksestä ja siisteydestä huolehtiminen ovat ensisijaisen tärkeitä. Opettajalla tulee kuitenkin olla hyvä oppilaantuntemus sekä tieto oppilaan haasteista, koska aistisäätelyn ongelmien ilmeneminen on yksilöllistä, mistä syystä kaikki tuen tavat eivät sovellu kaikille.