Nuorten mielenterveyshäiriöt ja koulun mahdollisuudet tukea oppilaiden hyvinvointia

Abstract

Mielenterveys on yksi olennaisimmista tekijöistä ihmisen hyvinvoinnissa. Hyvä mielenterveys mahdollistaa arjessa pärjäämisen ja jaksamisen. Mielenterveyden haasteet kuormittavat ihmisen toimintakykyä yhdellä tai useammalla elämän osa-alueella. Nuorista jopa 15–25 % on kärsinyt jostain mielenterveyden häiriöstä. Nuorten mielenterveys on aiheena tärkeä niin yhteiskunnallisesti, mutta myös yksilön näkökulmasta. Tämän tutkielman tavoitteena oli selvittää, mitkä ovat yleisimmät mielenterveyden häiriöt nuorilla, vaikuttaako lapsuuden kiintymyssuhde nuoren mielenterveyteen sekä millä keinoin koulu voi tukea oppilaiden hyvinvointia. Tutkimus toteutettiin kuvailevana kirjallisuuskatsauksena.

Nuorten yleisimpiä mielenterveyden häiriöitä olivat depressio, päihdehäiriöt sekä käytöshäiriöt. Mielenterveyden edistämisessä tärkeintä on varhainen hoito ja ongelmaan puuttuminen. Riippuen mielenterveyden häiriöstä, parhain ennuste yleensä saadaan varhaisella hoitoon pääsyllä ja oikeilla tukitoimilla.

Kirjallisuuskatsauksen tulokset osoittivat, että lapsuuden kiintymyssuhde ei suoranaisesti aiheuta mielenterveyden haasteita nuorelle. Psyykkiset häiriöt syntyvät yleensä useiden tekijöiden yhteisvaikutuksesta. On kuitenkin todettava, että turvallinen kiintymyssuhde antaa lapselle ja nuorelle paremmat lähtökohdat elämään. Turvallisen kiintymyssuhteen omaava on luottavaisempi maailmaa sekä muita ihmisiä kohtaan. Turvattoman kiintymyssuhteen on todettu altistavan herkemmin mielenterveyden haasteille kuin turvallisen kiintymyssuhteen. Turvallinen kiintymyssuhde ei kuitenkaan suojaa mielenterveyden haasteilta. Kiintymyssuhdehäiriöllä on todettu olevan yhteys mielenterveyden häiriöihin.

Tutkimuksen pohjalta voidaan sanoa, että koululla on monia erilaisia mahdollisuuksia vaikuttaa nuoren hyvinvointiin. Yksi merkittävimmistä nuoren hyvinvointiin vaikuttavista tekijöistä koulussa on opettajan ja oppilaan välinen suhde. Opettaja vaikuttaa toiminnallaan oppilaan motivaatioon, kouluun kiinnittymiseen, koulumenestykseen ja mielenterveyteen. Opettajalla on myös vastuu tehdä koulusta oppilaalle turvallinen ja hyvinvointia edistävä paikka. Opettajan pitäisi olla kannustava, turvallinen, ennakoitava ja välittävä. Muun muassa edellä mainittujen ominaisuuksien pitäisi edistää oppilaan ja opettajan välisen suhteen kehittymistä. Tutkielmassa käydään myös läpi erilaisia interventioita ja niiden mahdollisuuksia edistää nuoren hyvinvointia koulussa. Interventioiden tarkoituksena on antaa opettajalle työkaluja kouluun nuorten mielenterveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen.