Sosiaalinen asema koulun vertaissuhteissa ja sen merkitys lapsen ja nuoren minäkuvaan
Juntunen, Petra; Lahtela, Saaga (2024-05-22)
Juntunen, Petra
Lahtela, Saaga
P. Juntunen; S. Lahtela
22.05.2024
© 2024 Petra Juntunen, Saaga Lahtela. Ellei toisin mainita, uudelleenkäyttö on sallittu Creative Commons Attribution 4.0 International (CC-BY 4.0) -lisenssillä (https://creativecommons.org/licenses/by/4.0/). Uudelleenkäyttö on sallittua edellyttäen, että lähde mainitaan asianmukaisesti ja mahdolliset muutokset merkitään. Sellaisten osien käyttö tai jäljentäminen, jotka eivät ole tekijän tai tekijöiden omaisuutta, saattaa edellyttää lupaa suoraan asianomaisilta oikeudenhaltijoilta.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-202405223821
https://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-202405223821
Tiivistelmä
Tutkielman tarkoituksena on tarkastella sosiaalista asemaa koulun vertaissuhteissa ja sen merkitystä peruskouluikäisen lapsen tai nuoren minäkuvaan. Aihe on merkittävä, sillä sen ymmärtäminen tukee opettajan kykyä tukea oppilaan kokonaisvaltaista hyvinvointia. Sosiaalisen aseman rakentuminen ja sen vaikutukset ovat merkittävä osa kouluyhteisöä ja sen toimintaa, jonka vuoksi sen ymmärtäminen on avainasemassa koulun henkilökunnan jokapäiväisessä työelämässä. Tulevina opettajina halusimme pureutua syvemmälle koulun sosiaalisiin ilmiöihin, niiden kautta rakentuvaan sosiaaliseen asemaan ja minäkuvaan.
Tutkielma on toteutettu kuvailevana kirjallisuuskatsauksena tukeutuen mahdollisimman laajaan tutkimusaineistoon, teoreettisena viitekehyksenään tutkielman kannalta keskeiset käsitteet. Tutkielmamme pitää sisällään niin minäkuvaan, vertaissuhteisiin, kuin sosiaaliseen asemaan liittyviä tutkimuksia. Minäkuva ja sosiaalinen asema määritellään useiden tutkijoiden tutkimustuloksia yhdistellen, etsien niistä yhteneviä ja merkittäviä tekijöitä.
Tutkielma osoittaa sosiaalisen aseman rakentuvan ala- ja yläkoulussa hieman erilaisten tekijöiden pohjalta etenkin murrosiän vaikutuksen vuoksi. Sosiaalista asemaa rakentavia tekijöitä ovat esimerkiksi ikä, persoonallisuuden piirteet, erilaiset käytösmallit, yksilön tunnettavuus, fyysinen viehättävyys, pukeutuminen, sosioekonominen asema, materia ja harrastukset, sekä kulttuuritausta. Tutkielmassamme hyödynnetään Coien, Dodgen ja Coppotellin (1982) tekemää tyyppijakoa, jossa sosiaalista asemaa tarkastellaan jakamalla oppilaat erilaisiin rooleihin, kuten suosittuun, torjuttuun, keskimääräisessä asemassa olevaan, huomiotta jätettyyn ja ristiriitaisessa asemassa olevaan.
Tutkielma tekee huomioita erilaisten sosiaalisten roolien merkityksestä yksilön minäkuvaan nähden. Keskeistä oli, että sosiaalisella asemalla on aina jonkinlainen merkitys minäkuvaan, mutta se, miten paljon sosiaalisen aseman merkitykset vaikuttavat yksilön kehitykseen on yksilöllistä ja riippuu asemasta. Kuitenkin monet tutkimukset osoittavat, että lapsuuden vertaisryhmissä määrittyneen sosiaalisen aseman merkitykset minäkuvaan voivat näkyä vielä aikuisuudessakin. Esimerkiksi torjuttu asema voi toisinaan olla hyvinkin pysyvä ja torjutut lapset voivat olla riskiryhmässä syrjäytyä. Suositulla asemalla on puolestaan nähty olevan yhteyksiä hyvinvointiin sekä jopa akateemiseen menestykseen myöhemmin elämässä. Sosiaalisen aseman merkityksen vuoksi sosiaalisia hierarkioita on pyrittävä näkemään ja ymmärtämään, jotta voidaan ehkäistä niiden mahdollisia haittavaikutuksia.
Tutkielma on toteutettu kuvailevana kirjallisuuskatsauksena tukeutuen mahdollisimman laajaan tutkimusaineistoon, teoreettisena viitekehyksenään tutkielman kannalta keskeiset käsitteet. Tutkielmamme pitää sisällään niin minäkuvaan, vertaissuhteisiin, kuin sosiaaliseen asemaan liittyviä tutkimuksia. Minäkuva ja sosiaalinen asema määritellään useiden tutkijoiden tutkimustuloksia yhdistellen, etsien niistä yhteneviä ja merkittäviä tekijöitä.
Tutkielma osoittaa sosiaalisen aseman rakentuvan ala- ja yläkoulussa hieman erilaisten tekijöiden pohjalta etenkin murrosiän vaikutuksen vuoksi. Sosiaalista asemaa rakentavia tekijöitä ovat esimerkiksi ikä, persoonallisuuden piirteet, erilaiset käytösmallit, yksilön tunnettavuus, fyysinen viehättävyys, pukeutuminen, sosioekonominen asema, materia ja harrastukset, sekä kulttuuritausta. Tutkielmassamme hyödynnetään Coien, Dodgen ja Coppotellin (1982) tekemää tyyppijakoa, jossa sosiaalista asemaa tarkastellaan jakamalla oppilaat erilaisiin rooleihin, kuten suosittuun, torjuttuun, keskimääräisessä asemassa olevaan, huomiotta jätettyyn ja ristiriitaisessa asemassa olevaan.
Tutkielma tekee huomioita erilaisten sosiaalisten roolien merkityksestä yksilön minäkuvaan nähden. Keskeistä oli, että sosiaalisella asemalla on aina jonkinlainen merkitys minäkuvaan, mutta se, miten paljon sosiaalisen aseman merkitykset vaikuttavat yksilön kehitykseen on yksilöllistä ja riippuu asemasta. Kuitenkin monet tutkimukset osoittavat, että lapsuuden vertaisryhmissä määrittyneen sosiaalisen aseman merkitykset minäkuvaan voivat näkyä vielä aikuisuudessakin. Esimerkiksi torjuttu asema voi toisinaan olla hyvinkin pysyvä ja torjutut lapset voivat olla riskiryhmässä syrjäytyä. Suositulla asemalla on puolestaan nähty olevan yhteyksiä hyvinvointiin sekä jopa akateemiseen menestykseen myöhemmin elämässä. Sosiaalisen aseman merkityksen vuoksi sosiaalisia hierarkioita on pyrittävä näkemään ja ymmärtämään, jotta voidaan ehkäistä niiden mahdollisia haittavaikutuksia.
Kokoelmat
- Avoin saatavuus [34176]